rakennusperinto.fi

Peltokallion tila muodostettiin 1840-luvulla yhtenäisen peltolaakson laidalle Hämeentien tuntumaan. Nimismiehen virkataloksi rakennetun päärakennuksen tiedetään olleen paikallaan vuonna 1847. Siinä on karoliininen pohjakaava, jonka jatkeeksi on rakennetttu tupa, kaksi kamaria ja eteinen. Rakennuksessa on säilynyt poikkeuksellisen paljon alkuperäistä kiinteää sisustusta. Rakennus on ollut pitkään asumattomana, mutta nyt sitä kunnostetaan.

Peltokallion ulkorakennukset ja Puistolan tilan asuinrakennus on rakennettu toisiinsa kiinni. Niistä muodostuu kolmelta sivulta suljettu pihapiiri. Ulkorakennukset ovat oletettavasti peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puistolan asuinrakennus on ilmeisesti 1900-luvun vaihteesta. Pihapiiriin kuuluvat olennaisesti vanhat koristepuut ja –pensaat, jotka on tuotu paikalle yli 140 vuotta sitten.

Suojelun vaiheet

Lounais-Suomen ympäristökeskus päätti 2006 suojella Peltokallion ja Puistolan tilojen rakennukset pihapiireineen rakennussuojelulain nojalla. Museovirasto puolsi suojelua, samoin Liedon kunta. Päätös alistettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Asia palautettiin ympäristökeskukseen mm. koska mm. kaikkia asianosaisia ei oltu kuultu asian käsittelyn yhteydessä.  Rakennusten uusi omistaja on myös suostunut suojeluun, mutta hän toivoi että huonokuntoinen navettaosa jäisi suojelun ulkopuolelle.

Turun tiepiiri huomautti lausunnossaan, että valtatien suoja-alueella sijaitsevien rakennusten korjaaminen voi tapahtua ainoastaan kiinteistön omistajan omalla riskillä ja vastuulla sekä tietoisena valtatieluokan tien ja liikenteen aiheuttamista haitoista

Alueella ei ole asemakaavaa ja yleiskaavassa alue on osoitettu alueellisesti tai paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, jolla suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Peltokallion ja Puistolan rakennuksia koskee kohdemerkintä sr, rakennetun ympäristön suojelukohde. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa. Aurajoen sivujoen Savijoen laakso on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue.

Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi suojelupäätöksen yhteydessä suojelumääräykset, joissa mm. määrättiin säilyttämään kiinteän sisustuksen kunnostettavat osat, kuten ovet, ikkunat ja niiden listat sekä kaakeliuuni, käsinmaalatut tapetit ja lattiamateriaalit tulee säilyttää.

Ympäristöministeriö vahvisti päätöksen lukuun ottamatta pihapiiriä ja navettaosaa. Lisäksi ministeriö muutti suojelumääräyksiä. Ministeriön mukaan käsinmaalatut tapetit ja lattiamateriaalit eivät ole kiinteätä sisustusta, joten niitä ei voida suojella rakennussuojelulailla.

MLI

Liedon kulttuuriympäristöohjelma

Peltokallio (Liedon kulttuuriympäristöohjelma)

Lieto3.pdf (23,66 kilotavua)