Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Laukon kartano avautui ryhmille

25.9.2008

Laukon kartanosta tuli keskiajalla yksi Suomen mahtavimmista kartanoista. Tunnetuimmat isännät olivat Klaus Kurki, Elinan surma -balladin sankari ja Arvid Kurki, Suomen viimeinen katolinen piispa. Kurkien kausi jatkui aina vuoteen 1817 asti, jolloin kartano myytiin Johan Agapetus Törngrenille.

Törngrenit palkkasivat Elias Lönnrotin poikansa kotiopettajaksi, ja myöhemmin perheystävänä hän asui pitkiä aikoja Laukossa.  1930-luvun alussa tamperelainen tehtailija Rafael Haarla rakennutti nykyisen uusklassisen päärakennuksen. Kartanon päärakennukset ovat aina sijainneet Laukonselälle etelään antavalla rannalla. Mäellä on myös myös rautakautinen kalmisto.

Nyt Laukon kartanoon perustettu Laukko Historicum ottaa vastaan vierailijaryhmiä. Ohjelmapaketeissa yhdistyvät historiallinen elämys, miljöö ja tieto. Toiminnasta vastaa kotikartanonsa historiaan perehtynyt  Liisa Lagerstam. Laukon kulttuurikeskus on avoinna tilauksesta huhtikuusta lokakuuhun.

Vaikka kartano avautuu yleisölle, se ei kuitenkaan ole museo, vaan Lagerstamien perheen koti. Lisäksi kartanon pihapiirissä toimii suuri hevostalouskeskus.

FT Liisa Lagerstamin kulttuurihistorian väitöskirja A Noble Life: the Cultural Biography of Gabriel Kurck (1630–1712)” vuodelta 2007 käsittelee elämää 1600-luvun Laukossa, jolloin kartanon omisti suuria seikkailuja kokenut Gabriel Kurki. Elokuussa ilmestyi Lagerstamin kirja Laukon herra joka kertoo Gabriel Kurjen vaiheista.

Liisa Lagerstam; Laukon herra.
ISBN 978-952-67023-1-5
348 s. / sidottu / nelivärikuvitus

Laukko Historicum

Laukko_paarakennus_Raija Kolehmainen.jpg
Laukon kartanon päärakennus. Raija Kolehmainen.
Laukko_interioorit_aula_Raija Kolehmainen.jpg
Päärakennuksen aula. Raija Kolehmainen.
 
laukonviljamakasiinianulaurila.jpg
Kartanon talousrakennukset ovat peräisin 1920-40-luvulta. Viljamakasiini. Anu Laurila, MV/RHO.