Etusivu » Uutiset » Uutiset 2008 » Jorma Järvi kehitti kouluarkkitehtuuria
Jorma Järvi kehitti kouluarkkitehtuuria
9.10.2008
Jorma Järveä pidetään Suomen 1950-luvun keskeisimpänä koulusuunnittelijana. Tuolloin Suomeen rakennettiin ennätysmäärä kouluja, ja käsitys koulurakennuksesta seremoniallisena yhteisön monumenttina heikkeni. Koulusuunnittelussa näkyi kasvatusideologian muuttuminen enemmän lasta ja nuorta ymmärtäväksi. Järven lähtökohtana oli lasten mittakaavan huomioiminen. Hän pyrki myös minimoimaan hukkapinta-alaa ja maksimoimaan valon ja ilman. Nämä näkyvät mm. Tapiolan yhteiskoulun kuusikulmaisissa opetustiloissa. Hän piti tärkeänä myös koulun monikäyttöisyyttä, esim. kulttuurikeskuksena kouluajan ulkopuolella.
Jorma Järvi suunnitteli Helsinkiin Kulosaaren yhteiskoulun sekä koulut mm. Pakilaan ja Herttoniemeen. Espoossa Järven työ näkyy Vapaaniemen ja Friisilän kouluissa. Pohjoisimmat Järven suunnittelemat koulut rakennettiin Rovaniemelle, Kittilään ja Inariin. Koulut ovat pääosin säilyneet melko hyvin, ja lisäyksissä ja muutoksissa on kunnioitettu alkuperäistä arkkitehtuuria. Uudet tekniset vaatimukset uhkaavat kuitenkin esimerkiksi Herttoniemen koulun arkkitehtuuria.
Postitalosta ja uimastadionista asuntoihin
Jorma Järven syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta, ja Suomen rakennustaiteen museossa avattiin näyttely hänen arkkitehtuuristaan. Jorma Järvi (11.8.1908–11.11.1962) vaikutti 1950-luvulla osaltaan modernin suomalaisen arkkitehtuurin maailmanmaineeseen. Hänen nuoruuden päätyönsä on yhdessä Erik Lindroosin kanssa suunniteltu Helsingin Postitalo vuodelta 1938. Hänen tunnetuimpiin rakennuksiinsa kuuluu Helsingin olympialaisiin valmistunut Uimastadion, joka suunniteltiin jo 1930-luvun lopulla. Viimeisimpiin töihin taas lukeutuu kokeellinen Kouvolan uimahalli.
Koko 1940-luvun Jorma Järvi toimi Puutalo Oy:n suunnitteluosaston päällikkönä ja kehitti tehdasvalmisteisia puutaloja. Hänen merkittävin yksittäinen työnsä Puutalo Oy:n kaudelta on yhdessä Toivo Jäntin kanssa suunniteltu As. Oy Herttua. Suomen ensimmäiset puurakenteiset elementtirivitalot suunniteltiin Helsingin Herttoniemeen vuonna 1948 ja ne valmistuivat seuraavana vuonna.
1949 perustamassaan omassa arkkitehtitoimistossa Järvi suunnitteli jälleenrakennuskauden asuinympäristöjä sekä asemakaavoittajana että pien- ja kerrostalojen suunnittelijana. Hän suunnitteli mm. Aarnivalkean omakotialueen ja Tykkimäen lamellitalot Tapiolaan, kerrostaloalueen Roihuvuoreen, ja kaavoitti Jyväskylän Viitaniemen puutarhakaupunginosan ja suunnitteli osan rakennuksista.
– Järven suunnitelmista löytyy paljon omaperäisiä ratkaisuja. Pääosa rakennuksista on 50-luvulle tyypillisesti ilmeeltään pehmeitä, mutta myöhemmässä tuotannossa näkyy jo pelkistetympi linja. Jorma Järven arkkitehdinura kesti vajaat 30 vuotta. Vain 54-vuotiaana kuolleella arkkitehdilla olisi ollut vielä paljon annettavaa maamme arkkitehtuurille, kerrotaan näyttelyssä.
Näyttelyssä on sekä vanhojen että uusien valokuvien lisäksi runsaasti alkuperäispiirustuksia.
Artikkeli perustuu Petteri Kummalan laatimiin näyttelyteksteihin. Näyttely on avoinna 30.11. asti Suomen rakennustaiteen museon pienessä hallissa.
MLI
