Etusivu » Uutiset » Uutiset 2008 » Puukaupunkia eletään ja suojellaan
Puukaupunkia eletään ja suojellaan
18.12.2008
Rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisvaltainen suojelu merkitsee ihmisen ja ympäristön välisen suhteen hoitamista. Se etenee tasavertaisissa vuorovaikutustilanteissa ja suhtautuu suopeasti yksilölliseen ainutlaatuisuuteen ja henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin.
- Holistista suojelua edistää kulttuuriperintöalan osaamispohjan laajentaminen ihmisen hyvinvointia koskevissa kysymyksissä, eri hallintokuntien välinen yhteistyö sekä paikkaan sitoutuneen yhteisöllisyyden vahvistaminen, kirjoittaa arkkitehti Elisa El Harouny väitöskirjansa tiivistelmässä. Hän väittelee perjantaina 19. joulukuuta aiheesta Historiallinen puukaupunki suojelukohteena ja elinympäristönä. Esimerkkeinä Vanha Porvoo ja Vanha Raahe.
Elisa El Harouny tarkastelee puukaupunkia sekä arvokkaana suojelukohteena että asukkaiden arkiympäristönä ja näkee kulttuuriympäristön muotoutuvan vuorovaikutuksessa sitä elävän ihmisen kanssa. Suojelussa on kuitenkin vaikeaa löytää tasapainoa muutoksen ja säilyttämisen välillä. Hän tuo esiin niin Vanhan Porvoon kuin Vanhan Raahen nykyihmisen elinympäristönä suhteessa rakennussuojeluviranomaisten asettamiin tavoitteisiin.
Työn aineistona käytetyt haastattelut ja kaupunkisuunnittelun asiakirjat kuvaavat, miten puukaupungille annetaan merkityksiä elämisen ja suojelun kautta. Ympäristösuhteessa on tärkeää, että yksilö voi olla kokonaisvaltaisesti osallinen ympäristöstään. Kun ihminen kokee elinympäristönsä hyväksi, hän oivaltaa sen mahdollisuudet mieltymyksiään vastaaviksi ja voi myös omaehtoisesti hyödyntää niitä.
Puukaupunki on perinteisesti muotoutunut ja joustanut ihmisen eri elämäntilanteiden mukaan, ja sitä nykyasukkaat myös arvostavat. Se merkitsee jatkuvuutta niin elinympäristön kuin kulttuurihistoriallisen merkityksen kannalta.
El Harouny näkee, että kulttuurihistoriallinen arvo voi liittyä myös ympäristön luonteenomaiseen muuttumiseen. Materiaalista autenttisuutta tärkeämpänä hän pitää ympäristölle ominaisen elämäntavan autenttisuutta. Mitä paremmin asukas oivaltaa ympäristönsä tarjoamat mahdollisuudet, sitä vähemmän hänellä on kuitenkaan tarvetta muuttaa ympäristöä aineellisesti. El Harounyn mukaan kulttuuriympäristöä ylläpidetään aidoimmillaan elämäntapaan sisäistyneenä asumisen taitona, joka kehittyy ympäristösuhteen syventyessä kokonaisvaltaiseksi osallisuudeksi.
Väitöstilaisuus on 19.12. 2008 Tieteiden talossa Helsingissä (Kirkkokatu 6) kello 12.
Väitöksen tiivistelmä ja jatkossa myös väitöskirjan osat 1 ja 2 löytyvät osoitteista:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514289651/
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514289705/
