Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Svartholman näyttely kertoo sotilaiden, vankien ja restauroinnin historiaa

30.6.2008

Svartholman bastionijärjestelmän mukaan rakennetun merilinnoituksen suunnitteli Augustin Ehrensvärd. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1748. Sotilaallisen merkityksensä linnoitus menetti 1809, kun Suomi liitettiin Venäjään. Restaurointityöt aloitettiin 1930-luvulla. Nykyisin saari palvelee matkailukohteena ja toukokuussa siellä avattiin uusi linnoituksen historiasta elävästi kertova näyttely.

Bastionijärjestelmä kehitettiin Etelä-Euroopassa 1400-luvun lopulla yhä raskaampaa tykistöä varten. Augustin Ehrensvärd omaksui sen ranskalaisen muodon, joka hyödynsi joustavasti maasto-olosuhteita. Svartholman päälinnoitus muodostui neljästä bastionista ja niitä yhdistävistä kurtiinimuureista.

Linnoituksen rakentamisessa käytettiin kiveä ja tiiltä, ja rakennushanke synnytti linnoituksen lähelle materiaalitoimittajien verkoston. Se vaurastutti ympäröivää maaseutua, ja linnoituksen merkitys Loviisan kehittymiselle oli suuri. 

Upseerit ja sotilaat

Linnoituksen rakensivat jalkaväen ruotusotilaat, laivamiehet, käsityöläiset ja rangaistusvangit, parhaimmillaan työväkeä oli noin 350.  Linnoituksen valmistuttua sotilaat majoitettiin kylmiin ja kivisiin kasematteihin, joissa puulaverille sijattiin olkipatja ja kangaspeitto. Ruokana saatiin puuroa, herneitä sekä suolattua kalaa ja lihaa sekä kuivattua leipää. Päivittäin sai puolitoista jumprua viinaa ja annoksen tupakkaa.  Upseerien elämä oli mukavampaa: he asuivat yleensä Loviisassa virka-asunnoissaan tai lähiseudun maatiloillaan ja elämään kuului juhlia, hyvää ruokaa ja juomaa.

Suomen sodan jälkeen linnoituksesta tehtiin vankila. Enimmillään siellä oli sata vankia. Svartholman vangit olivat pääasiasiassa vanhuksia, sairaita ja töihin kuuluivat vain huoltotyöt kuten lumenluonti ja siivous.

Räjäytyksen jälkeen saari jäi laidunmaaksi

Svartholman linnoitus ei joutunut milloinkaan taisteluun. Vuoden 1855 räjäytyksen jälkeen saari jäi laidunmaaksi. Muinaistieteellinen toimikunta vieraili saarella vuonna 1911, ja 1930 –luvulla tehtiin pieniä restaurointitöitä. Varsinaiset muurinkorjaukset aloitettiin 1950-luvulla. 1960-luvulla Museoviraston arkkitehti Esko Vormala laati raunion restaurointia varten kokonaissuunnitelman, josta vain osa toteutettiin. Mittavimmat kunnostustyöt tehtiin Museoviraston Sakari Mentun johdolla vuosina 1994-1998 linnoituksen 250 vuotisjuhliin. Svartholman sisäpihan alkuperäisen arkkitehtuurin havainnollistaminen kävijöille oli 1990-luvun restaurointivaiheen keskeinen kysymys. Läntisen kurtiinin tilapäiset suojakatokset korjattiin uudella katoksella. Hirsiarkkuaituri ja kahvila rakennettiin ruotsalaisajan rakenteiden paikalle.

Nykyisin Svartholma on Loviisan kaupungin tärkein matkailukohde ja siellä vierailee vuosittain noin 25 000 kävijää. Saareen voi saapua myös omalla veneellä ja vieraita palvelee kahvila-ravintola.

MLI

Svartholman merilinnoitus (Loviisan kaupunki)

Svartholman uusi näyttely (Museovirasto)

Svartholman linnoitus ( Museovirasto)

 

 

ilmakuva_A5_72ppi_rgb.jpg
Restaurointitöiden jälkeen Svartholman linnoitus avautuu hyvin kävijälle. Lentokuva Vallas, MV/RHO.
rakennusvaiheet1778_A5_72ppi_rgb.jpg
Sakari Mentun akvarelli kuvaa Svartholmaa vuonna 1778. MV/RHO.
linnoitusupseeri_A5_72ppi_rgb.jpg
Linnoitusupseeri tarkistaa linnoituksen tulevaa paikkaa. Loviisan kaupungin Hywät Asukkaat yhdistyksen jäsenet pukeutuivat karoliinisen ajan pukuihin. Juha Loikkanen, MV/RHO.
piirustus_A5_72ppi_rgb.jpg
Poikkileikkaus päälinnoituksesta venäläiseltä ajalta. MV.

Svartholman pohjoiskurtiinissa sijaitseva nayttely.jpg
Uusi näyttely sijaitsee pohjoiskurtiinissa. Johanna Nordman, MV/RHO.