Etusivu » Uutiset » Uutiset 2008 » Lohet uivat Hiitolanjoen teollisuushistoriaan
Lohet uivat Hiitolanjoen teollisuushistoriaan
11.2.2008
Hiitolanjoki on 53 kilometriä pitkä, Simpeleestä Laatokkaan laskeva joki, joka virtaa Suomessa kahdeksan kilometrin matkan. Joen Suomen puoleisista koskista neljä on valjastettu sähköntuotantoon: Juvankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski. Rajan takana voimalaitoksia on ollut Kalliokoskessa ja Syrjäkoskessa.
Hiitolanjoen voimalat liittyvät Saimaan-Laatokan vesistöalueen puunjalostusteollisuuden historiaan, ja niiden arvoa lisäävät säilyneet laitteistot. Joen käyttö ja historia ulottuvat kauas: joki on muinainen vesireitti, kalastusjoki sekä kuljetus- ja uittoväylä. Ensimmäinen paperitehdas perustettiin jokivarteen 1890-luvulla. Juvankosken 1948 rakennettu voimalaitos toimii edelleen. Ritakosken klassistispiirteinen voimalaitos rakennettiin myllyn paikalle 1920, ja sen laitteisto on osin säilynyt. Lahnasenkosken puinen voimala rakennettiin 1911, ja se on tiettävästi Suomen vanhin. Kangaskosken voimala kuuluu parhaiten säilyneisiin 1920-luvun voimaloihin, ja alkuperäinen koneisto toimii edelleen.
Hiitolanjoki on Rautjärven kunnan merkittävin nähtävyys, ja kunta on ehdottanut Hiitolanjoen voimalaitosketjua mukaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kohteiden luetteloon.
Maisemapolku, teollisuushistoriaa ja lohia
Hiitolanjokea on kehitetty luonto-, kalastus- ja kulttuurimatkailukohteena 1990-luvulta lähtien hankerahoituksen turvin. Hiitolanjoki latvavesiltä Laatokalle -verkkosivut kertovat monipuolisesti Hiitolanjoesta, sen historiasta ja nykymatkailijan mahdollisuuksista. Perinnekeruuprojektin tuloksena saatuja ääninäytteitä on myös laitettu sivustolle.
Ritakosken ja Lahnasenkosen väliin on rakennettu maisemapolku, joka seuraa uittomiesten vanhoja rantapolkuja. Sen varrella on heittokalastuslaituri, nuotiopaikka ja lintujen tarkkailulava.
Hiitolanjoen kunnostuksen yhteydessä pyritään mahdollistamaan Laatokan lohen nousu kutemaan aina Torsanjärvelle saakka. Yhteistyö Venäjän kanssa mahdollistaa ehkä tulevaisuudessa sen, että rajan toiselle puolelle pääsee kalastamaan ja retkeilemään. Joen kalakantaa on selvitetty, poistettu lohen nousuesteitä Venäjän puolelta ja tehty kalaporrassuunnitelmat Suomen puoleisiin voimalaitoskoskiin. Vuoden vaihteessa valmistunut Lohi – Laatokalta lavavesille-hankkeen loppuraportti on nyt luettavissa myös verkossa.
MLI
Hiitolanjoki, latvavesiltä Laatokalle (Hiitolanjoki-yhdistys ry)
Hiitolanjoen teollisuushistoriallinen maisemapolku ja Kangaskoski
Hiitolanjoen vesivoimalaitokset
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (Museovirasto)
