Etusivu » Uutiset » Uutiset 2008 » Hämeestä löytyi vanha sotilasvirkatalo
Hämeestä löytyi vanha sotilasvirkatalo
21.1.2008
Kaikkia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ole vielä virallisesti ”löydetty”. Vaikka Hämeessä rakennusperinnön inventoinnit kattavat melko hyvin vanhemmat rakennukset, löytyi eräästä kunnasta sotilasvirkatalo, joka lienee peräisin 1700-luvulta tai 1800-luvun alusta. Kyseistä kohdetta ei ole mainittu missään rakennusperinnön luetteloissa, se on saanut olla rauhassa katseilta ja inventoijilta. Museoviraston Hämeenlinnan aluetoimisto sai tiedon rakennuksesta, kun omistajat kysyivät mahdollisuuksia saada sille entistämisavustusta. Omistajia askarrutti myös se, kannattaako rakennusta kunnostaa, joten aluetoimiston arkkitehti kävi paikalla katsomassa ja arvioimassa asiaa.
Kokonaisuus on säilynyt hyvin
Katselmuksen kuluessa heräsi epäilys, että rakennus saattaisi olla jopa 1700-luvulta, muun muassa yhdessä ohuessa peiliovessa olevien ”piparkakkusaranoiden” takia.
Rakennus henkii ”koskemattomuutta” ja sisätiloissa silmiin pistävä piirre on rakennusosien kulumattomuus. Lattialankut ovat suorat, lähes uuden veroiset, ovet ryhdikkäät ja ikkunat hyvässä kunnossa. Tämä sai selityksensä, kun arkistotiedoista kävi ilmi rakennuksen toimineen pitkään huvilana ja viimeiset vuosikymmenet koko rakennus on ollut käyttöä vailla, elänyt ruususen unta.
Rakennus on alun perin ollut pohjakaavaltaan paritupa, jonka toinen pääty on jaettu kahteen osaan, keittiöön ja kamariin. Keittiöön vie päädystä lautarakenteinen kuisti, pääjulkisivun avokuistin katto on kärsinyt viime talven painavista lumimassoista. Salissa ja porstuan peräkamarissa on uunit. Kamarin pyöreä kaakeliuuni saattaa olla alkuperäinen, mutta salin uuni on arkistotietojen mukaan muurattu uudestaan 1800-luvun puolivälissä.
Kokonaisuutena rakennus oli hyvin säilynyt, sillä sen kivijalka oli sen verran korkea, että alimmat hirret olivat aina olleet reilusti maan pinnan yläpuolella, ja katolle oli laitettu suojaksi väliaikainen aaltopeltikate. Erikoisuutena rakennuksen ympäristössä on puutarhaa kiertävä kiviaita, joka lienee 1900-luvun alussa ladottu.
Maakunta-arkistosta löytyi lisää tietoa
Koska rakennusta ei löytynyt mistään inventoinneista, tekivät aluetoimiston rakennustutkija ja arkkitehti yhdessä rakennuksen yleispiirteisen inventoinnin. Lisäksi todettiin, että tontti mainitaan muinaisjäännösrekisterissä todennäköisenä keskiaikaisen kylätontin paikkana. Niinpä aluetoimiston tutkija-arkeologi tuli myös paikalle ja havaitsi pihassa viljelyröykkiöitä, jotka ovat lain suojaamia muinaisjäännöksiä.
Tässä tapauksessa lopputulos yhdestä puhelinsoitosta aluetoimistoon oli, että omistajille suositeltiin rakennuksen korjaamista, mahdollisimman kevyesti, ja entistämisavustuksen hakemista. Lisäksi saatiin lisää tietoa Hämeen muinaisjäännöksistä sekä säilyneistä sotilasvirkataloista. Kyseistä rakennusta koskevia arkistotietojakin on maakunta-arkistossa, jossa säilytetään mm. virkatalojen tarkastuskertomuksia. Näistä löytyi muun muassa kuvauksia rakennuksesta aina vuodesta 1838 lähtien.
Maamme rakennuskannasta vain noin kaksi prosenttia (pinta-alalla mitattuna) on rakennettu ennen ensimmäistä maailmansotaa. Niinpä kaikki sitä vanhemmat ovat jo ikänsä puolesta hyvin arvokkaita ja harvinaisia. Harvoin kuitenkin törmää kohteeseen, joka on saanut olla niin katseilta kuin ilkitöiltäkin piilossa vuosikymmeniä.
Anu Laurila ja Kaija Kiiveri-Hakkarainen
