Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Ferdinand Salokangas suunnitteli rakennuksia Rovaniemelle

7.2.2008

Rovaniemellä on 17 Ferdinand Salokankaan suunnittelemaa rakennusta, joiden orgaaniset muodot ja tähtiornamentit kertovat arkkitehdin elävästä muotokielestä. Salokangas johti Lapin jälleenrakentamista vuosina 1945–48 ja työskenteli sen jälkeen arkkitehtina Rovaniemellä vuoteen 1956 asti. Salokankaan Rovaniemen töitä esittelevä näyttely on seuraavaksi esillä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston näyttelysalissa 17.3. - 18.4.2008. Rovaniemen Arktikumin näyttely päättyi tammikuussa.

Salokankaan Rovaniemen kauden rakennuksien luonnehditaan edustavan sodanjälkeistä romantiikkaa. Romantiikaksi luetaan tässä paluu perinteiseen suomalaiseen ja ulkomaiseen kansanomaiseen arkkitehtuuriin ja viittaukset siihen. Piirteinä mainitaan harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa.  Näyttelytekstissä Salokankaan taloja luonnehditaan pittoreskeiksi, talonpoikaisiksi ja lämpimiksi. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja esteettisesti näyttäviin tulisijoihin.

- Sodanjälkeinen romantiikka vaikutti ainakin ohimennen lähes kaikkien suomalaisten arkkitehtien työhön. Salokankaalla se kehittyi persoonalliseksi ja omaperäiseksi tyyliksi, kirjoittaa Salokankaan tuotantoa tutkinut Charlotte Malaprade. Hän pitää mahdollisena että Salokankaan rakennuksia löytyy vielä lisää. Kaikista hotelli-, omakotitalo- sauna- ja muistomerkkipiirustuksista ei tiedetä minne ne on tehty.

1950-luvulla Salokankaan ote alkaa pelkistyä – elävän viivan korva suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen

Tuntematonta arkkitehtia tehdään tutuksi

Ferdinand Salokangas (1903–1981) jäi elinaikanaan melko tuntemattomaksi. Hän syntyi Hyvinkäällä ja valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa 1931. Hän teki opintomatkoja Baltian maihin, Pohjoismaihin ja Puolaan. Hän harjoitteli Oiva Kallion, Jalmari Peltosen, Hilding Ekelundin ja Elias Paalasen arkkitehtitoimistoissa, kunnes perusti 1934 oman toimiston. Vuoteen 1939 mennessä hän suunnitteli kahdeksan kerrostaloa, yhden Helsingin ulkopuolelle Sortavalaan.  Sotavuosina hän suunnitteli mm. tyyppitaloja ja johti Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942–43.  Lapin jälleenrakentamista hän johti 1945–48, piti omaa arkkitehtitoimisto Rovaniemellä vuoteen 1956, ja palasi sen jälkeen Helsinkiin, kaupungin apulaisarkkitehdiksi.

Tähtiä kauppalassa- Salokankaan arkkitehtuuria Rovaniemellä  -näyttelyssä työt esitellään kronologisessa järjestyksessä tekstein, pohjapiirroksin ja valokuvin. Olennaisiin piirteisiin tutustutaan myös teemoittain. Näyttelyyn kuuluu myös diaesitys ja elokuva (pit.n 25 min.), jossa tutustutaan Salokankaan elämään ja työhön. Näyttelyn ovat tehneet tutkija Charlotte Malaprade ja Lapin maakuntamuseon valokuvaaja Jukka Suvilehto ja näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto.

MLI

Fenix-linnun kananlento (Pasi-Pikkupeuran rovaniemi-blogi)

 

 

Rantavitikan koulun opettajien asuintalo.jpg
Rantavitikan koulun opettajien asuintalo. Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseo.
Paloasema.jpg
Rovaniemen paloasema. Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseo.
Rovaniemen kauppalan toimitalo, Valtakatu 18.jpg
Rovaniemen kauppalan toimitalo, Valtakatu 18. Jukka Suvilehto, Lapinmaakuntamuseo.
Rovaniemen kauppalan toimitalo_parveke.jpg
Kauppalan toimitalon parveke. Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseo.