rakennusperinto.fi

Suvisaaristossa asuu 500 asukasta ympäri vuoden, mutta kesäasukkaita on moninkertainen määrä. Keskeiset saaret ovat Svinö, Ramsö, Bergö sekä Skataholmen, Svartholmen ja Braskarna, jotka ovat kiinteässä yhteydessä mantereelle Svinösundin sillan kautta. Lisäksi Suvisaaristoon kuuluu useita ulkosaaria. Moniin virkistyskäytössä oleviin saariin liikennöi reittivene. Suurin saarista on Pentala, jossa sata vuotta vanhalla pursiseuralla on satama ja purjehduspaviljonki. Pentalan saaren saaristolaismuseo avataan yleisölle, kunhan rakennukset ja pihapiiri saadaan kunnostettua. Se saatiin viime vuonna mukaan EU:n tukemaan Sydkustens landskapsförbundin Skärgårdsmuseer-verkostoon. Vuosittaiset saaristopäivät järjestetään Pentalassa tänä vuonna 3.-5.8. Ohjelmassa on mm. näyttelyitä, luentoja, musiikkia ja opastuksia.

Suvisaaristossa toimitaan läpi vuoden

Pentalan saari on voinut olla hylkeenpyytäjien tukikohta jo esihistoriallisella ajalla, ja se on saattanut olla asuttu jo keskiajalla. Pysyvän asutuksen Pentala näyttää saaneen 17O0-luvulla. Suvisaaristossa oli 1800-luvulla lähinnä kalastaja-asutusta. 1800-luvun lopulla alettiin rakentaa kesähuviloita. Liikenneyhteydet hoidettiin höyrylaivoilla vielä 1910-luvulla, jolloin Aktiebolaget Sommaröarna möi alueelta n. 120 huvilatonttia. Alueella on edelleen joitakin vanhoja kalastajamökkejä ja useita 1800-1900-lukujen vaihteen kesähuviloita.

– Suvisaariston historiaa on dokumentoitu hyvin Sommarö-Seuran vuosikirjoissa sekä useissa muissa julkaisuissa. Mm. Venäjän tsaariperheen matkoista Suvisaaristoon on pidetty luentoja Espoon työväenopistossa. Espoon matkailu järjestää saaristoon historiallisia veneretkiä, joilla kerrotaan mm. kieltolain ajoista ja huvilakulttuurista. Pirtukuljetukset ja hyvät kätköpaikat ovat olleet aiheina myös teatteriesityksissä, kertoo alueella asuva arkkitehti Maisa Siirala. 

– Suvisaaristossa on säilynyt aitoa kylähenkeä. Kyläkauppa on auki ympäri vuoden ja erilaiset tapahtumat ja talkoot kuuluvat saariston elämään. Seurantalo Vikingaborg Svinösundissa on ahkerassa käytössä. Punaisen "Ladan" kirpputori ja ohjelmalliset kesäjuhlat elokuussa ovat vuosittainen merkkitapahtuma. Kanoottiseura järjestää myös talkoita ja melontakursseja sekä lapsille että aikuisille. Talvisin jäälle aurataan luisteluratoja – pisin yli viisi kilometriä – ja laskiaisena pidetään kyläläisten yhteinen laskiaisrieha.

Uudisrakentamista pitäisi sopeuttaa huvilakulttuuriin

– Suvisaaristossa on vielä jäljellä 1900-luvun alkupuolen rakennusperintöä  ja sitä vanhempaakin; huvilakulttuuria joka uhkaa hävitä. Uudisrakentaminen saaristomaisemaan on usein myös haasteellinen tehtävä.  Alueelle onkin kaivattu jo pitkään rakennustapaohjeita. Sommarö-Seuran aloitteesta saatiin laadittua selvitys pääsaarten maisemista ja niillä olevista rakennuksista. Tuloksena on ansiokas raportti ”Rakentamistapoja Suvisaaristossa - pohjaa rakentamisen ohjeille”. Virallinen rakennustapaohjeistokin olisi tervetullut, kun vesihuolto mahdollistaa nyt rakentamisen.

– Rakentamistapoja -selvitys analysoi perusteellisesti alueen eri osien luonteen ja antaa hyviä neuvoja sopivista rakennustavoista. Niihin ei rakennusvalvonta voi kuitenkaan vedota. Virallisia ohjeita kaupunki ei ole resurssien puutteen takia voinut tehdä. Olisi hyvä jos kaupunki voisi antaa tämän Rakentamistapoja -selvityksen jokaiselle rakentamista Suvisaaristoon harkitsevalle.

– Kiireellinen tehtävä olisi myös vanhan Soukanniemi – Suvisaaristo osayleiskaavan tarkistus. 1970-luvulla laaditun kaavan ja sen määräysten mukainen rakentaminen ei aina sovi ympäristöönsä, Maisa Siirala toteaa.

– Sommarö-Seuran toimesta laadittiin jo 1990-luvun alussa Suvisaariston Ympäristöopas – Miljöboken, jossa kiinnitettiin huomiota ympäristön muuttumiseen ja asukkaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen. Kokosimme siihen myös kirjallisuutta sekä hyödyllisiä yhteystietoja mm ympäristöviranomaisista, kirjaa jaettiin sitten alueen talouksiin.   

Vuoden kylän nimeäminen on Uudenmaan liiton huomionosoitus asuinseudun vaalijoille. Maakuntahallitus päättää tunnustuksen saajasta yleisöltä saatujen ehdotusten pohjalta. Tänä vuonna ehdolla oli seitsemän kylää. Uusmaalainen kylä on valittu jo yhdeksäntoista kertaa. Aiemmista valinnoista viisi on ollut kaupunkien taajamia ja kolmetoista perinteisiä maaseutukyliä. Suvisaariston edeltäjä oli Inkoon Degerby.

PM

Linkkejä:

Saaristopäivien ohjelmasta Esbo Hembygdsföreningenin sivuilla

Reittiveneiden aikataulut: www.espoo.fi/liikunta

Saaristo kieltolain aikana -retket: www.espoonmatkailu.fi

Tarinaristeilyt Suvisaariston historiasta: www.royalline.fi