rakennusperinto.fi

Helsingin kaupunki aikoo sijoittaa Lapinlahden sairaalan tiloihin sosiaaliviraston toimintoja. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Lapinlahteen tulee lasten ja nuorten päihdepoliklinikka sekä mm. kehitysvammaisten ryhmäkoteja. Myös nykyisin tiloissa toimiva HUS:in syömishäiriöisten poliklinikka jäänee Lapinlahteen.

Perinteisen kulttuuripaikan arvot on huomattu

– On hienoa, että paikan arvo on ymmärretty. Päätös tulevan käytön kehyksistä on merkittävä. Tilojen käytön suunnittelu ja käyttäjien valinta – sillä tulijoista ei näytä olevan pulaa – on ehkäpä kaikkein tärkein vaihe alueen suojelun ja kehittämisen yhteensovittamista, Pro Lapinlahden hallituksen jäsen arkkitehti Marianne Lehtimäki kertoo.

– Pro Lapinlahti ajaa kulttuurisesti merkittävän kokonaisuuden suojelua, jossa käyttö on olennainen arvo. Toivomme, että käyttöä hiotaan pitkäjänteisesti niin että alueen erityislaatu ja eri toimintojen vaatimukset sovitetaan yhteen asiantuntevasti kulttuurisella näkemyksellä. Yhdistys toivoo, että Lapinlahteen etsittäisiin toimijoita, jotka saisivat synergiaetuja puistosta, rakennuksesta ja toisistaan.

– Yhdistys haluaa olla edeleen mukana rakentamassa hoivasta ja yhteisestä välittämisestä kasvavaa yhteisöllisyyttä. Pro Lapinlahdella on alueesta ja sen toiminnoista pitkäaikaista, monialaista asiantuntemusta, jota se tarjoaa kaupungin avuksi tulevaa toimintaa suunniteltaessa.

Rakennuksia kunnostetaan ennen uutta käyttöä

Lapinlahden sairaalan päärakennus, Venetsia-rakennus sekä kolme pienempää piharakennusta kunnostetaan ennen kuin uudet toiminnot sijoitetaan tiloihin. Rakennusten esteettömyyttä parannetaan ja korjauksen yhteydessä rakennetaan mm. uusia hissejä.

– Lapinlahdessa käytön perinteet ja kulttuurihistorialliset arvot ovat keskeisiä lähtökohtia. Pelkkien rakennusten suojelu ei ole riittävää, Lehtimäki sanoo. 

– Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ”museokiinteistön” kalleus. Helsingin kaupunki osti Lapinlahden sairaalakiinteistön HYKSiltä vuonna 1999 hieman yli neljällä miljoonalla eurolla. Ostoa perusteltiin uudella rakennusoikeudella. Sen jälkeen alue on tuonut vuokratuloja vähimmilläänkin yli miljoonan vuodessa, ja ostoa on myös hyödynnetty Ilmarisen tontin myynnillä.

– Tuleva, laskennallinen vuokra on sosiaaliviraston menoa ja kiinteistöviraston tuloa. Sen määrittelyssä voisi käyttää esimerkiksi Suomenlinnan hoitokunnassa käytettävää tapaa, jossa huomioidaan vain kohteeseen tehtävät, toiminnan vaatimat investoinnit. Toimivan kokonaisnäkemyksen syntymiseen tarvitaan poliittista tahtoa ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, ja valmistelun tulisi olla julkista.

Mielenterveyskäyttö silti ensisijalla

Pro Lapinlahden puheenjohtaja, näyttelijä Jussi Lehtonen painottaa, että mielenterveyskäyttö on paras vaihtoehto Lapinlahden sairaalaan jatkossakin:

– Sosiaaliviraston Lapinlahteen suunnittelemat toiminnot ovat sinänsä sopusoinnussa Lapinlahden perinteen kanssa. Tärkeä näkökulma kuitenkin on, että rakennuksia remontoitaisiin niin, että ne voidaan palauttaa tarvittaessa suoraan mielenterveyskäyttöön. Ei ole selvää, kuinka hyvin psykiatristen sairaalapaikkojen tarve Helsingissä on selvitetty pitkällä tähtäimellä.

– Tulisi miettiä, mitkä toimijat hyötyvät erityisesti toistensa läsnäolosta, hienosta ympäristöstä ja Lapinlahden kulttuuriarvoista ja -perinnöstä. Pro Lapinlahti on järjestänyt sairaalassa ja sen alueella runoiltoja, musiikkituokioita, teatteriesityksiä ja monenlaisia kansalaistapahtumia. Yhdistys haluaa vahvistaa ”Kulttuurista terveyttä”- näkökulmaa jatkossakin. Tämän typpistä toimintaa varten rakennuksiin pitäisi varata monitoimitiloja, jotka ovat yhteisiä kaikille toimijoille.

PM

Pro Lapinlahti – Lappviken ry:n kotisivut

Lisätietoja Lapinlahden sairaalan historiasta ja suojelun vaiheista: Marianne Lehtimäki; Lapinlahden sairaala: voiko käyttöarvoja vaalia, Museoviraston rakennushistorian osaston aikakauskirja1, toim. Marja-Leena Ikkala ja Marja-Terttu Knapas, Helsinki 2005.