Etusivu » Uutiset » Uutiset 2007 » Karkkilan kivimasuuni elää tätä päivää
Karkkilan kivimasuuni elää tätä päivää
13.9.2007
Kymmenen vuotta sitten Karkkilan Högforsin ruukin masuunilla kävi vilske. 1820-luvulla rakennettua kivimasuunia restauroitiin. Sen suojaksi rakennettiin uudet, vanhaa mukailevat tilat. Ne havainnollistavat masuunin käyttöä. Restauroinnin rahoitti työministeriö investointirahoilla, samoilla, joita uhkaa nyt leikkaus valtion budjetissa.
Museoviraston ja työministeriön TE- keskuksen lisäksi restaurointiin osallistuivat Karkkilan kaupunki ja Suomen valimomuseo, sekä suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennusmiehet.
Museoviraston rakennuttamispäällikkö Kari Nikkanen, yliarkkitehti Erkki Mäkiö ja Tommi Kuutsa, hankkeen tutkija ja nykyisin Karkkilan museoiden johtaja, tapasivat ruukilla. Suunniteltiin restauroinnista kertovaa julkaisua ja katsastettiin paikat. Todettiin kaiken olevan kunnossa, ehkä masuunin vievä silta pitää ensi kesänä tervata. Myös pitkään vireillä ollut ajatus Kulonsuonmäen kaivoksen kunnostamisesta matkailu- ja museokäyttöön sai edelleen kannatusta. Ruukki perustettiin nimenomaan jalostamaan Kulonsuonmäestä saatua malmia.
Vanhasta kivimasuunista tuli kiinnostava kohde
– Restaurointi valmistui 2000 ja sen jälkeen masuuni on ollut auki yleisölle, kesäkaudella viitenä päivänä viikossa ja muuten sopimuksen mukaan. Masuuniin voi tutustua opastetuilla kierroksilla, joita kesällä pidetään kerran tunnissa, Tommi Kuutsa kertoo. Kävijoitä on vuodessa noin 9 000, saman verran kuin Karkkilan kaupungissa on asukkaita. Myös Componenta eli entinen Högfors kierrättää ahkerasti vieraitaan masuunissa.
– Työllä palautettiin teollisuushistoriallista maisemaa, toteaa Tommi Kuutsa. Restauroitu masuuni liittyy luontevana osana elävään ja suureen tehdasalueeseen, johon toimivan tehtaan lisäksi kuuluu mm. vanhoihin tehdastiloihin sijoitettu kaupungintalo. Restauroinnin myötä alueen vanhin kohde nostettiin uudestaan arvoonsa ja tehtiin uudisrakentamisen keinoin myös kävijälle ymmärrettäväksi.
– Tämä antaa karkkilalaisille juuria ja korostaa osaamisen kulttuuria, Kuutsa jatkaa. Myös monen nykykarkkilalaisen esi-isät ovat olleet töissä masuunilla.
Restaurointityömaa oli positiivinen ilmiö laman lyömässä kunnassa
Restaurointi osui Karkkilaa lujasti koetelleeseen lama-aikaan, ja se lisäsi hankkeen merkitystä. Työllistettäville työmaa oli tärkeä, ja puolen vuoden velvoitetyöllistämistyön jälkeen oli helpompi taas saada töitä vapailta markkinoilta.
– Hanke rahoitettiin työministeriön investointirahoista, samoista, joita juuri nyt ollaan leikkaamassa, toteaa Kari Nikkanen. Monet Suomen arvokkaista muinaismuistoista, niin linnoituksista kuin teollisuushistoriallisista kohteista on kunnostettu juuri näillä rahoilla.
Restaurointiin haettiin uusia ratkaisuja
– Restaurointi tehtiin monen tahon hyvänä yhteistyönä, ja työmaakokousten tunnelma oli avoin ja mukava, Erkki Mäkiö kertoo. Masuuniin liittyneitä rakenteita tutkittiin arkeologisin kaivauksin hankkeen aikana. Löydöt ohjasivat suunnitteluratkaisuja.
Masuunikierroksella kävijä seuraa malmin matkaa pasutuslaitoksesta uusia kulkusiltoja pitkin rouhimoon. Malmihissin paikalle rakennettuja kierreportaita pitkin pääsee ylös kranssille, jossa selitetään piipun panostus. Lopuksi siirrytään alas raastupaan. Siellä selviää, miten puhalluksella ylläpidettiin piipussa haluttua lämpötilaa ja miten sula rauta lopuksi laskettiin harkkorautamuotteihin.
MLI
Högforsin ruukki (Museovirasto restauroi verkkojulkaisu)
Högforsin masuunin vaiheita (Karkkilan ruukkimuseo)
Kulonsuonmäen kaivos (Karkkilan ruukkimuseo)
Kulonsuonmäen matkailullinen kehittämishanke
