rakennusperinto.fi

Monet suomalaiset sairaalat ovat rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia, ja sairaalat ylipäänsä ovat tärkeä osa rakennusperintöämme. Koska sairaaloiden toiminnalliset vaatimukset ja käsitykset sairaala-arkkitehtuurista ovat suuresti muuttuneet lääketieteen ja teknologian kehityksen ja myös arkkitehtuuriajattelun uudistusten myötä, ovat eri aikojen sairaalat suurestikin toisistaan poikkeavia. Kun sairaala toimii suojellussa rakennuksessa, joudutaan kunkin sairaalan ominaispiirteisiin perustuvat suojelutavoitteet sovittamaan toiminnan uusiin vaatimuksiin. Näin esim. lastenklinikalla lähes kaikkia sisätiloja on kehitetty ja muutettu toiminnan mukaan. Koko Helsingin  Meilahden sairaala-alue on hyvä esimerkki sairaalatoiminnan muutoksista .

Lastenklinikan laajennuksesta päätettiin osana asemakaavaa

Kaavoitusta ja suojeluasioita hoidetaan neuvotteluin, etsimällä ratkaisuja, jotka takaavat toiminnan ja myös suojelunäkökohtien toteutumisen. Museoviranomaiset osallistuvat omalla asiantuntemuksellaan ja tehtäviensä mukaisesti tähän keskusteluun.

Meilahden sairaala-alueen kaavaprosessi alkoi 2003 kehittämisselvityksen laatimisella yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. HUS esitteli 2005 viitesuunnitelman Lastenklinikan laajentamisesta, mutta se ei ollut kaupunkisuunnitteluviraston mukaan arkkitehtonisesti riittävän korkeatasoinen. Paitsi että Lastenklinikan rakennustaiteellinen arvo olisi kärsinyt, suuri osa tiloista olisi ollut pimeitä. Neuvottelujen tuloksena tilaohjelmaa muutettiin niin että uusi leikkaus- ja tehohoitoyksikkö tulee uudisosaan ja päiväkirurgian laajennus sijoittuu päärakennukseen. Rakennusalaa kasvatettiin ja asemakaava tuli voimaan 1.3.2006. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää myös tulevalta laajennussuunnitelmalta arkkitehtonistakin laatua.

Helsingin kaupunginmuseolta on pyydetty lausuntoja kaavoituksen ja suunnittelun eri vaiheissa. Asemakaavalausunnossaan kaupunginmuseo ei vaatinut rakennusoikeuden supistamista, eikä esim. yksittäisten parvekkeiden säilyttämistä. Se piti parempana vaihtoehtona uuden lisärakennuksen rakentamista. Ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta, ja laajennus päätettiin toteuttaa sairaalarakennuksen siipien väliin. Kaavan hyväksymisen jälkeen museolle on esitelty kolme erilaista lisärakennusvaihtoehtoa, joista museo on puoltanut yhtä.

Meilahden sairaala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö

Museovirasto on ehdottanut Meilahden sairaala-aluetta liitettäväksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luetteloon, joka valtioneuvoston on määrä vahvistaa muutaman vuoden kuluttua. Sen jälkeen luettelo muodostaisi osan valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Luetteloa valmistellaan parhaillaan. Siitä on pyydetty lausunnot kunnilta, maakuntien liitoilta ja alueellisilta ympäristökeskuksilta. Ympäristöministeriö esittää luettelon valtioneuvostolle.  

Meilahden keskussairaalan suurkortteli kuuluu Suomen sairaalarakentamisen avainkohteisiin. Se on rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti monipuolinen, vaiheittain rakennettu erityisklinikkojen kokonaisuus. Se kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita ja sairaanhoidon ja lääketieteen opetuksen kehitystä 1900-luvun alusta alkaen.  Aluetta leimaa pelkistetty 1900-luvun modernismi, kuten 1940-luvun funktionalistishenkinen vaalea sairaala-arkkitehtuuri ja 1960-luvun laitosrakentaminen nauhaikkunoineen ja elementtirakentamisineen. Selkeään muotokieleen pohjaa myös uusin, ympäristöön hyvin sovitettu rakentaminen.

Lastenklinikka edustaa aikansa sairaalaihanteita

1900-luvun alussa yleisin sairaalatyyppi oli paviljonkimainen, erillisistä rakennuksista muodostuva kokonaisuus, jossa tartunnanvaara pyrittiin minimoimaan. Keskitetty pohjaratkaisu kehitettiin Yhdysvalloissa; se oli kustannuksiltaan edullinen ja toiminnallisesti joustava. Lastenklinikka on näiden yhdistelmä, muodoltaan matala ja sormimainen. Uno Ullbergin ja Erkki Linnasalmen suunnittelema rakennus valmistui 1946. Rakennuksen suunnittelussa professori Arvo Ylpön osuus oli keskeinen. Suunnittelussa korostettiin myös lapsipotilaiden ulkoilumahdollisuuksia sekä funktionalismin hengessä valoa ja raitista ilmaa. Sotien jälkeinen tietty romantiikka ja ehkä rakennuksen suunnittelu lapsia varten näkyy muodoissa, yksityiskohdissa ja materiaaleissa.

MLI

 Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutos 2005

Meilahden sairaala-alue, Museovirasto.pdf (24,61 kilotavua)

Lastenklinikan laajennuksesta virisi vilkas mediakeskustelu:

Lastenklinikan laajennus puhuttaa (HUS)

 Asemakaava mahdollistaa Lastenklinikan laajentamisen moderniksi sairaalaksi (KSV)

 Kaupunginmuseon roolia vääristelty Lastenklinikan laajennuskiistassa (kaupunginmuseo)