Etusivu » Uutiset » Uutiset 2007 » Kino- Aulan ja Nuijamiehen kortteli muuttuu, kuinka käy elokuvateattereiden?
Kino- Aulan ja Nuijamiehen kortteli muuttuu, kuinka käy elokuvateattereiden?
27.8.2007
Luotolan suku on näyttänyt elokuvia Lappeenrannassa jo vuodesta 1929. Elokuva Luotola Oy pyörittää Lappeenrannassa edelleen kahta suvun rakennuttamaa elokuvasalia, Nuijamiestä ja Kino-Aulaa. Nykyisin teatterit ovat vuokralla ja Etelä-Karjalan osuuspankki omistaa tilat. Teatterit sijaitsevat keskustassa samassa korttelissa Valtakadun varrella Lappeen kirkon tuntumassa. Nyt kortteliin on vireillä asemakaavan muutos.
Muutosluonnoksessa Nuijamiehen rakennus on merkitty suojeltavaksi, kun taas Kino-Aulan rakennus on ehdotettu purettavaksi. Kino- Aula valmistui 1938, ja niin rakennus kuin elokuvateatteri edustavat funktionalismia. Nuijamies valmistui 1953.
– Etenkin Nuijamies on harvinaislaatuinen paikka. Siellä on tallella 50-luvun tunnelmaa mm. puuverhoilussa. Se on myös rakas paikka monelle lappeenrantalaiselle ja ilmeisesti sen säilymisen puolesta kerätään jo nimilistaa, kertoo Etelä Karjalan museon rakennustutkija Liisa-Maija Nokkala. Hänen mukaansa myös Kino-Aulassa on säilynyt alkuperäisiä 1930-luvun piirteitä niin paljon, että myös se ansaitsisi suojelun.
– Asioita ei ole päätetty, kaavaluonnos on ollut lausuntokierroksella, ja on sovittu, että korttelista tehdään rakennushistoriaselvitys. Sen pitäisi valmistua syyskuun aikana, sanoo Liisa-Maija Nokkala. Hän toivoo, että selvityksen valmistumisen jälkeen elokuvateattereiden tulevaisuutta pohdittaisiin yhdessä omistajien, kaavoittajan ja museoviranomaisten kesken.
Sisätilojen suojelu on vaikeaa
Asemakaavamuutoksesta antamassaan lausunnossa Etelä-Karjalan museo ehdottaa suojelumääräysten ulottumista arvokkaisiin sisätiloihin:
"Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne sekä sisätilat säilyvät. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto." Lauseella tähdätään siihen, että elokuvateatterille ominaiset tilasarjat, lattia- ja seinäpinnat sekä kiinteä kalustus säilyvät.
Liiketoimintakäytössä olevien julkisten sisätilojen suojelu kuuluu rakennuskulttuurin vaalimisen vaikeimpiin ja samalla ajankohtaisimpiin kysymyksiin. Asemakaavoissa voidaan antaa sisätilojakin koskevia määräyksiä, mutta jos suojelutarpeet ulottuvat hieman pitemmälle ja vaativat huolellista yksilöintiä, saattaa rakennussuojelulain käyttö tulla kyseeseen. Olennaisinta on, että tilojen käyttö sopii niihin. Elokuvatettereiden käyttö elokuvien näyttämiseen on siis paras tapa suojella niitä.
Nuijamies ja Kino-Aula ovat ainutlaatuisia
Molemmat Lappeenrannan elokuvateatterit ovat kokeneet muutoksia historiansa aikana, mutta kumpikin edustaa vielä hyvin omaa aikaansa. Elokuvateattereita on rakennettu Suomeen sata vuotta. Ne perustuivat alkuun perinteisiin teattereihin, mutta saivat vähitellen omat piirteensä. 1930-luvulla ääni mullisti teatterit ja samalla vuosikymmenellä alkoi suomalaisen elokuvan kultakausi ja elokuvissa käynti lisääntyi. 1950-luvun elokuvateattereita Suomessa on vielä muutamia, Nuijamiehen lisäksi Kino Tapiola Espoossa ja Kino Ritz Vaasassa. 1930-luvun funktionalismia edustaviin elokuvateattereihin kuuluu mm. Helsingin Bio Rex.
MLI
Kaavasuunnitelma, Lappeenrannan kaupunki
