rakennusperinto.fi

Lappeenrannan vanha asema valmistui 1885 ja sen sisätilat tehtiin poikkeuksellisen komeiksi Venäjän keisarin vierailuja varten. Keisari vierailikin asemalla kaksi kertaa.  

Asemakaavassa rakennus on merkitty asuinkäyttöön ja tontille on suunniteltu lisärakentamista, mikä seuran mielestä uhkaa Keisarinaseman ainutlaatuisuutta. Aseman nykyinen yksinkertainen ja hoitamaton ulkonäkö, sokkeloiset huonetilat ja kuluneet pinnat hämärtävät aseman arvoa. Rakennus muutettiin asumiskäyttöön jo vuonna 1947, jolloin huonekorkeutta madallettiin ja ikkunoita pienennettiin. 

Rakennustaiteen seuran mukaan asema on ainutlaatuinen mm. sen vuoksi, että keisarillisia rakennuksia ja interiöörejä on säilynyt maassamme vain muutamia. Seura vertaa arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla tehtyjä monivärisiä kattomaalauksia Helsingin säätytalon maalauksiin. Myös seinien kangasverhoilut ovat säilyneiden fragmenttien perusteella selvitettävissä ja palautettavissa.

 Rakennustaiteen seura ehdottaa, että asemarakennukselle selvitetään muitakin käyttötarkoituksia kuin asuminen, esimerkiksi kulttuuriin, kokoontumiseen tai matkailuun liittyen.  Se toivoo että rakennuksen interiöörit inventoidaan kattavasti ja niissä tehdään väritutkimus. Päätilat tulisi restauroida palauttavalla otteella, ja kohteeseen tulisi valita suunnittelija, jolla on näkemystä, taitoa ja referenssejä arvokohteiden suunnittelusta.

 Uudisrakennuksille haetaan jo rakennuslupaa

Viime vuonna hyväksytyn asemakaavan mukaiset asemarakennuksen suunnittelutyöt ovat alkamassa, mutta kaavan sallimalle kahdelle kaksi kerroksiselle rivitalolle on jo haettu rakennuslupaa. Museoviraston tutkija Seija Linnanmäki on huolissaan pihapiirin ja uudisrakennusten korkoasemasta, koska ne vaikuttavat olennaisesti vanhan aseman alapohjan kunnostukseen.  

- Asemarakennuksessa pitäisi myös tehdä kokonaisvaltainen kuntotutkimus, jossa selvitettäisiin mm. ovatko paikalliset lahot rossilautojen pinnassa eteneviä vai vanhoja, pysähtyneitä vaurioita, Seija Linnanmäki sanoo. Hänen mielestään hyvin aloitettu inventointi tulisi myös saattaa loppuun. Siihen tarvitaan eri materiaaleihin perehtyneitä konservaattoreita. Vasta sen jälkeen kannattaa miettiä rakennuksen huoneistojakoa. Suunnitelmat voivat myös muuttua,  jos esim. keisarin päädyn huoneisiin löytyy julkista käyttöä.

MLI