Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Asiantuntijat pohtivat kaupunkien suojelukysymyksiä

20.4.2007

Istanbuliin suunnitelluista pilvenpiirtäjistä Chartresin katedraaliin värikkääseen iltavalaistukseen ulottuivat aiheet, joita käsiteltiin Suomen ICOMOSIN ja kansainvälisen historiallisten kaupunkien ja kylien komitean seminaarissa Helsingissä. Teemana oli urbaani perintö globaalien ja paikallisten haasteiden edessä.

 –  Kyse on tasapainon löytämisestä kehityksen ja suojelun välillä, totesi komitean puheenjohtaja Ray Bondin avaussanoissaan. Kaupunkien yhä monimutkaisempi kehitys asettaa suuria haasteita uuden sovittamiselle vanhaan. Vaikka historiaa ja perintöä arvostetaan, halutaan myös uusia merkkirakennuksia, nykyisin usein pilvenpiirtäjiä.

ICOMOS (International Council on Monuments and Sites) on kansainvälinen restauroinnin ja rakennussuojelun asiantuntijajärjestö. Se on edistää historiallisten rakennusten ja alueiden suojelua, tutkimusta ja restaurointia. Hallituksista riippumaton ICOMOS on alan asiantuntijoiden, hallintoviranomaisten sekä tutkimus- ja opetuslaitosten yhdysside. Se toimii mm. asiantuntijana kun nimetään uusia kohteita Unescon Maailmanperintöluetteloon.

Suomessa osataan modernin suojelua

 ICOMOSin Suomen osasto edistää restaurointiin ja rakennussuojeluun liittyvää kriittistä keskustelua ja tiedonvälitystä. Se myös nimeää kansalliset edustajat kansainvälisen ICOMOSin tieteellisiin komiteoihin. Historiallisten kaupunkien ja kylien kansainvälisessä komiteassa Suomea on viime syksystä lähtien edustanut arkkitehti, tekn.tri Leena Makkonen. Hän työskentelee Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa rakennussuojelun asiantuntijana.

– Komitea toimii tehokkaasti sähköpostiverkostona ja joka vuosi järjestetään vuosikokous ja seminaari, joka on avoin myös muille. Tänä vuonna yhtenä aiheena on Unescon tuottama Wienin kokouksen muistio, jossa käytetään käsitettä historiallinen urbaani maisema, kun aikaisemmin puhuttiin vain historiallisesta kaupungista. Keskustelu on käsitteellistä, mutta se lähti liikkeelle konkreettisesta suunnitelmasta rakentaa Wienin lähelle korkeita torahampaita. Leena Makkonen kertoo.

– Suomessa rakennuskanta on nuorta ja vanhempi rakennuskanta on jo melko hyvin suojeltu. Meillä kehitetään modernin rakennusperinnön suojelua ja se on ehkä suurin antimme kansainväliselle yhteisölle, hän sanoo. Kokouksen vieraita kierrätettiinkin viime vuosisadan kohteissa Vuosaaressa, Pihlajamäessä, Puu-Käpylässä ja Olympiakylässä sekä Tapiolassa.

– Meillä on myös kokemusta täydennysrakentamisesta, missä alueiden alkuperäiset ideat ja mittakaavat otetaan aika hyvin huomioon, Leena Makkonen sanoo ja arvelee että kelpaamme tästä esimerkiksi muille. Mutta meillä on myös opittavaa.

– Ranskassa suojeluasiat on usein hoidettu hyvin ja seminaarissa kuultu esitys Chartresin kylän suojelukaavasta ja täydennysrakentamisesta oli mielenkiintoinen. Myös USA:ssa kehitetty maisemadokumentointimalli oli kiinnostava. Vaikka eroja on, puhumme kuitenkin samaa kieltä, myös hallintotapojen vertailu on usein hyödyllistä, Leena Makkonen toteaa.

Omassa esityksessään Leena Makkonen kertoi Helsingin modernista urbaanista perinnöstä. Kansalaisilla on usein ennakkoluuloja moderneja rakennuksia kohtaan, ne arvioidaan rumiksi kuten esim. Alvar Aallon Enson talo, joka on  monessa äänestyksessä arvioitu Helsingin rumimmaksi taloksi. Asiantuntijat ovat eri mieltä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehdään työtä modernin rakennusperinnön arvon  ymmärtämiseksi: tutkimuksilla ja raportteilla selvitetään modernin perinnön luonnetta ja yritetään luoda yhteistä kieltä. Helsingin yleiskaavan on merkitty mm. 17 jälleenrakennuskauden aluetta. Näiden alueiden suuret tontit nähdään helposti potentiaalisena rakennusmaana; kasvimaita ei enää tarvita. Täydennysrakentamista tuodaan myös 1960 ja 70-lukujen väljästi rakennettuihin lähiöihin. Sen suhteen tulee tarkoin harkita, missä se on mahdollista, missä ei. Täydennysrakentamista suunniteltaessa tulee ymmärtää alueiden erilainen luonne ja se tulee ottaa täydennysrakentmaisessa huomioon. Joskus uudet rakennukset voivat myös tuoda positiivisia vaikutuksia ja uutta elämää ehkä jo kuihtuville alueille.

Kaikkiaan kahden päivän avoimessa seminaarissa kuultiin noin kaksikymmentä esitystä, joiden avulla selvisivät mm. Pohjoismaiden urbaani perintö ja sen vaalimisen keinot, tuulimyllyjen tuomat uhkat Australian maaseudulle, historiallisten satamien verkostot Tyynellä valtamerellä ja erilaiset tavat tutkia ja hahmottaa kulttuurimaisemaa ja kaupunkimaisemaa. 

 Suomen ICOMOSin kotisivut

ICOMOS International

Leenamakkonen2.jpg
Leena Makkonen kuuluu kansainväliseen historiallisten kylien ja kaupunkien tieteelliseen komiteaan. Elina Penttinen.

pihlajamaki1.jpg
Seminaariväki tutustui Pihlajamäkeen ja sen uuteen suojelukaavaan. Elina Penttinen.

tapiolankirkko.jpg
Tapiolan kirkossa mietettiin betonin estetiikkaa. Elina Penttinen.

AAA1.jpg
Ekskursio päättyi Alvar Aallon Tiilimäen ateljeehen. Elina Penttinen.