rakennusperinto.fi

– Työkenttä on monipuolinen ja uskomattoman laaja: arkkitehdin työhön kuuluu mm. restaurointien ja kunnostustöiden suunnittelu, joka on jatkuvaa, sillä meri-ilmasto ja turistit kuluttavat linnoituksia. Myös kasvillisuus saattaa vallata alaa ja puskea läpi kenttäkiveyksistä ja jopa linnan muureista. Sen lisäksi täytyy sopia yhteistyötahojen kanssa esimerkiksi matkailupalveluihin liittyvistä asioista. Tällä hetkellä eniten työllistää kuitenkin uuden näyttelyn suunnittelu ja rakentaminen.

Nordman käy linnoituksilla säännöllisesti. Juhannusviikolla Svartholmassa käydessään Nordman vastaili ympäristön hoitoa, kylttien ulkoasua ja laiturin kunnostusta koskeviin kysymyksiin, vaikka tämänkertaisen matkan varsinainen tarkoitus oli uusien näyttelyrakenteiden tarkastaminen. Myös linnoitusten kivimuureja korjataan parhaillaan, ja muurien kuntoa pysähdyttiin tutkimaan urakoitsijan kanssa.

Svartholman linnoitus kutsuu kesävieraita

Loviisan edustalla sijaitseva Svartholman merilinnoitus on peräisin 1700-luvun lopulta. Saari on Museoviraston omistuksessa ja avoinna kaikille. Linnoitussaari on mainio vierailukohde sekä omalla veneellä että yhteysaluksella saapuville kävijöille. Saarella on vierasvenesatama ja kahvila-ravintola. Loviisan kaupunki järjestää saarella linnoituksen historiasta kertovia opastuksia, ja lapsille järjestetään merirosvoristeilyjä ja linnoitusseikkailuja.

– Svartholman näyttely valmistui 1998 linnoituksen 250-vuotisjuhliin. Saaren historiasta kertova näyttely uudistetaan, sillä meri-ilmasto ja näyttelytiloissa lentäneet linnut ovat kuluttaneet ja lianneet näyttelyesineitä ja -tekstejä.

– Linnoituksen näyttelytila on periaatteessa ulkotilaa, joten näyttely on suunniteltava poikkeuksellisia oloja kestäväksi. Uudistettu näyttely avataan ensi keväänä.

– Uutta näyttelyä suunniteltaessa on mietitty erityisesti saavutettavuutta: teksteistä on pyritty tekemään selkeitä ja helppolukuisia. Varsinaiseen näyttelytilaan kiivetään portaita pitkin, mutta maantasolla olevaan kasemattiin on rakennettu uusi helposti saavutettava tila, jota tullaan käyttämään näyttely- tai myymälätarkoituksiin.

1700-luvulta nykypäivään

Linnoituksen rakennustyöt aloitettiin Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1748, mutta linnoitusta ei saatu koskaan täysin valmiiksi. Ehrensvärd vastasi myös samaan aikaan aloitetun Viaporin suunnittelusta. Svartholma noudatti aikansa vallitsevaa linnoitusoppia eli bastionijärjestelmää. Sen perustana oli tykistöön ja linnoituksen pohjakaavan geometriaan perustuva puolustus. Varustukset porrastettiin niin, että etummaiset suojasivat taaempia suoralta tykkitulelta. Linnoitusteknisesti Svartholman suunnitelma seurasi samoja linjoja, joiden mukaan Viaporikin rakennettiin.

Krimin sodan aikana englantilaiset räjäyttivät linnoituksen. Raunioilta alettiin hakea rakennusmateriaalia heti räjäyttämisen jälkeen. Loviisan paloa seuranneissa jälleenrakennustöissä käytettiin raunioista purettuja tiiliä. Linnoitus peittyi vähitellen purkujätteen ja kasvillisuuden alle. Linnoituksesta oli 1900-luvun alussa tunnistettavissa enää osia rantavarustuksesta ja bastioneista. Rauniot olivat 1960-luvun alkuun saakka useiden metrien vahvuisen purkujätekerroksen peitossa.

– Kurtiinimuureja ruvettiin kaivamaan esiin purkujätekerroksen alta jo 1960-luvulla. 1998 saatiin valmiiksi mittava restaurointi ja linnoituksen suojakatoksen laajennus. Tuolloin myös sisäpihan kenttäkiveys paljastettiin ja täydennettiin. Osa muureista on kuitenkin edelleen jätetty maakerroksen alle, koska ne säilyvät siellä parhaiten tuleville polville. Kulttuurimatkailu on merkittävä ja nouseva ala, ja Svartholman kunnostukseen ja matkailupalveluihin on haluttu siksikin panostaa, Nordman toteaa.

– Museovirasto on tällä hetkellä erityisen huolestunut mahdollisesta ydinvoimalan rakentamisesta n. 500 metrin päähän Svartholmasta. Jo kertaalleen kaupunginvaltuuston hylkäämä tontin myynti tulevaa ydinvoimalaa varten on jälleen ajankohtainen.

PM

Muualla palvelussamme:

Ydinvoimalasuunnitelma vaarantaa Svartholman linnoituksen käytön (9.5.2007)

Lisätietoja Svartholmasta:

Svartholman historiasta Museoviraston sivuilla

Saaren palveluista ja reittiliikenteestä Loviisan kaupungin sivuilla