rakennusperinto.fi

Nykyisin Nina Sarvana-Salmelan ja Esko Salmelan asuma Tokosen päärakennus on alkujaan kivinavetta, jonka rauniot muutettiin vuonna 1925 italialaistyyliseksi huvilaksi. Nina Sarvana-Salmelan äidin isoisä, ylitirehtööri A. Thesleff osallistui 1800-luvulla Muroleen kanavan rakentamiseen.

– Isoisäni osti Tokosen tilan 1915. Kansalaissodan aikana venäläiset polttivat tilan päärakennuksen ja tilasta jäi jäljelle raunioitunut kivinavetta ja rantamakasiini, Niina Sarvana-Salmela kertoo. Hänen isoisänsä oli lähettiläänä Italiassa ja se vaikutti rakennuksen tyyliin. Isoisän sisko Ellen Thesleff vietti myös kesiä huvilassa.

Isännät ovat iloisia mittauspiirustuksista.

– Hyvistä ja tarkoista piirustuksista on apua avustusten ym. hakemisessa, he sanovat. Rakennusta on ylläpidetty harvinaisella pieteetillä, esimerkiksi lautalattiat on maltettu jättää käsittelemättömiksi ja myös huonekalut ovat pitkälti samat kuin 1920-luvulla. Ja tässä huvilassa lapset saavat leikkiä 1800-luvun lopun nukenrattailla! Yläkerran makuuhuoneiden seinillä on kauniita 1920-luvun tapetteja ja kirjaston kiinteiden kirjahyllyjen lisäksi huoneessa on sinne tehty pitkä pöytä nahkanojatuoleineen.  

Vanha piirtämistapa otettiin uudestaan käyttöön

Tokosessa ryhmä piirsi pohjat, julkisivut ja leikkaukset. Työvälineinä oli kyniä, paperia ja mittanauha. Markku Mattila on ollut mukana kehittämässä ”uusvanhaa” tapaa, jossa työ tehdään lopulliselle paperille paikan päällä. Puhtaaksi piirtämisen tueksi otetaan joitakin valokuvia.

Teknillisessä korkeakoulussa jokainen arkkitehdiksi valmistuva piirtää yhden mittauspiirustuksen suomalaisesta rakennusperinnöstä. Työ aloitettiin sata vuotta sitten linnoista ja keskiaikaisista kirkoista ja niistä siirryttiin kartanoihin. Otaniemessä opiskelevat ovat viimeiset viisitoista vuotta piirtäneet saariston kohteita ja Tampereella taas Pirkanmaan kyläkulttuuria.  Alkuaikoina työ tehtiin paikan päällä lopulliselle kartongille, mutta jossain vaiheessa siirryttiin tekemään muistiinpanoja ja siirtämään tietoja paperilta paperille. Nyt on palattu vanhaan yksinkertaiseen tarkkuuteen.

– Uudesti löydettyä nopeaa tekniikkaa käytettiin ensi kerran Vilhelm Helanderin TKK:n opintomatkalla Corfinion vuoristokaupungissa Italiassa ja kehitettiin edelleen mm. Pinegajoella Venäjällä. Tuolloin ryhmämme laski lautoilla alas jokea ja dokumentoi kylissä joen varrella. Aikaa oli vain yksi päivä kylää kohti, ja tiesimme ettemme voisi palata tarkistamaan mittauksia, Markku Mattila kertoo. 

Piirustustekniikka vietiin Japaniin ja Thaimaahan

– Tämä työtapa on tehokas ja tarkka. Nähdään heti jos joku tieto puuttuu tai työ alkaa mennä pieleen, hän jatkaa. Markku Mattila ja Aaro Söderlund dokumentoivat tällä tekniikalla Tonakin saaren Japanissa, esittelivät työnsä sikäläisessä Museovirastossa ja saaren suojelu saatiin liikkeelle. Kolme vuotta piirrosdokumentoinnin jälkeen saaren rakennukset tuhoutuivat taifuunissa. Suojelustatuksen ja piirustusten ansiosta rakennukset pystyttiin rakentamaan uudelleen.  Tonakin kuvat olivat esillä myös ICOMOSin kansanrakentamisen komitean kokouksessa, jossa thaimaalainen professori Sudjt Sananwai näki ne. Hän kiinnostui niistä heti, sillä Thaimaassa tulisi dokumentoida thaikansojen arkkitehtuuri ja tämä dokumentointitapa näytti siihen sopivalta.

– Thaimaalaiset haluavat olla mukana tässä projektissa sen vuoksi, että he näkevät ja oppivat miten halvoilla työvälineillä ja helpoilla menetelmillä voidaan vaikeissakin olosuhteissa työskennellä hyvin tuloksin, Mattila kertoo.

Kaksi vuotta sitten Markku Mattila järjesti ensimmäisen kansainvälisen mittauspiirustusleirin Suomeen.

– Lähetin kutsun viiteen maahan ja odotin alle kymmentä osallistujaa. Ilmoittautumisia tuli seitsemästä maasta yhteensä 46. Niinpä Vernadoc 2005 pidettiin Längelmäellä ICOMOSin kansanrakentamisen ryhmän järjestämänä. Tampereen ja Otaniemen arkkitehtiopiskelijoiden lisäksi mukana oli kolme kiinalaista, neljä thaimaalaista, kolme egyptiläistä ja kaksi italialaista. Kieliä oli kuusi, uskontoja viisi, eri kirjoitusjärjestelmiä neljä, maanosia kolme, sukupuolia kaksi, yksi tavoite eikä yhtään ongelmaa, Mattila luettelee.

Ruovesi on varsinainen kulttuurikunta

Tampereen arkkitehtiosaston mittausleiri pidettiin 2005 Muroleen kylässä ja silloin dokumentoitiin tilakeskuksia.

– Tilat ovat saman viljelysaukean äärellä, pihapiirit ovat suljettuja ja tilakokonaisuudet hyvin säilyneitä. Asuimme Muroleen-Kekkosen koululla silloin kun koulu oli käynnissä, ja lapset ja opettaja kiinnostuivat aiheesta niin että viime kesän elokuussa pidettiin leiri koulun lapsille. Lapset tekivät kymmenen päivän ajan pienoismalleja kotikylästään, suunnittelivat unelmiensa taloa jne. Työn tulokset ovat tänä kesänä esillä Ruoveden kirkonkylän viljamakasiinissa.

– Kunta suhtautui kaikin puolin myönteisesti leiriin ja lupasi myös tälle vuodelle majoituksen ja ruokailun. Kun vielä kiinnostava kohde, Tokosen tila tiedettiin, ryhdyin FinVernadoc 2007 leirin järjestämiseen. Kutsuin osallistujia Kiinasta ja Thaimaasta. Suomalaisten osallistuminen jäi vähäisemmäksi, sillä opiskelijoiden työtilanne on tänä kesänä erittäin hyvä.

Mittausleiriin liittyen syntyi kesätapahtuma: Ruoveden- Muroleen ympäristöelokuu. Siihen kuuluu mm. näyttelyitä, akvarellimaalauskurssi, musiikkitapahtumia ja lauantaina 18. elokuuta pidettävät kattokinkerit, joilla asiantuntijoiden opastuksella perehdytään erilasiin maaseudun perinteisiin kattoihin. Ohjelmaa on myös koululaisille.

Työ jatkuu Thaimaassa ja ehkä Bhutanissa

Toukokuussa Thaimaassa pidettiin Thai Vernadoc 2007, jossa myös Markku Mattila oli mukana. Sikäläinen arkkitehtiliitto innostui asiasta,  ja vireillä on uuden leirin järjestäminen vielä tänä vuonna. Yksi thaimaalainen yhteistyökumppani on yksityinen Rangsit yliopisto, jossa myös nykyinen Bhutanin kuningas opiskeli. Nyt yliopisto on suunnittelemassa mittausleiriä Bhutaniin ja sopimuksiin on kirjattu suomalaisten asiantuntijoiden osallisuus.

Tietotekniikkaa käytetään arkkitehtikoulutuksessa kaikkialla maailmassa.

–  Enää ei toimita kaikkien aistien varassa, Mattila miettii. Valkoista paperia aletaan jo pelätä.

MLI

Ruoveden kunta