Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

50-vuotias Porthania on palannut loistoonsa

6.2.2007

– Porthanian ja esimerkiksi Otaniemen Teknillisen korkeakoulun rakentaminen ajoittuivat sotien jälkeiseen tilanteeseen, jolloin koulutus nähtiin keinona osaltaan rakentaa kansakunnan tulevaisuutta, kertoo arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta. Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksessa panostettiin opiskelijoiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin ja niinpä rakennukseen suunniteltiin opetustilojen lisäksi valoisa opiskelijaravintola sekä terveydenhuolto- ja liikuntatiloja. Porthaniaan sijoitettiin alun perin useiden tiedekuntien laitoksia. 

Modernistinen kokonaistaideteos

Porthanian suunnittelukilpailun vuonna 1949 voittanut Aarne Ervi tunnettiin teollisen rakentamisen kokeilijana ja puolestapuhujana. Porthania oli omassa kokoluokassaan Suomen ensimmäinen elementtirakenteinen talo. Se muodostuu neljästä korkeasta siipirakennuksesta sekä matalammasta ravintolaosasta. Kellarissa on laajat kirjavarastot, joista on maanalainen yhteys Yliopiston kirjastoon. Porthania sai rakennusaikanaan runsaasti julkisuutta lehdistössä. 

Ervin ajatuksena oli, että pilarirunkoisesta rakennuksesta tulisi sisätiloiltaan joustava ja eri tarpeisiin mukautuva. Hän halusi tuoda läpinäkyvyyttä ja keveyttä uuteen yliopistorakennukseen. Avaraa vaikutelmaa luotiin sisätiloihin lasiseinillä ja -ovilla sekä työhuoneiden ja käytävien välisillä yläikkunoilla, joiden kautta päivänvalo pääsi rakennuksen keskellä sijaitseviin käytäviin saakka. Jetsonen korostaa, että Ervin toimistossa suunnitellut kiinto- ja irtokalusteet muodostivat tärkeän osan kokonaisilmettä. Sisustuksessa luonnonmateriaaleja, kuten puuta ja korkkia, yhdistettiin lasipintoihin sekä paljaaseen betoniin. Korttelirakenteen sisäänveto jätti rakennuksen eteen tilaa aukiolle, joka on edelleen lämpimällä säällä opiskelijoiden suosima oleskelupaikka. 

Alkuaikojen ilme palautettiin

Porthania oli vuosien saatossa kulunut nuhjuiseksi kovassa käytössä. Rakenteiltaan elementtirakentamisen pioneeri oli kuitenkin säilynyt hyvässä kunnossa. Rakennuksen peruskorjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Nurmela - Raimoranta - Tasa. Vuonna 2006 valmistuneessa korjauksessa rakennuksen valoisa yleisilme palautettiin, kun mm. portaikon likainen ja rikkinäinen lasitiiliseinä uusittiin ja nuhruisiksi kuluneita pintoja puhdistettiin tai maalattiin. Käytävien lasiseinät ja yläikkunat pystyttiin säästämään korjauksessa, vaikka LVI-teknisiä uudistuksia tehtiin runsaasti. Myös kadunpuolen julkisivu säilytettiin entisellään. Julkisivun elementit ovat alkuperäiset ja ainoastaan niiden laatoitusta on uusittu. Sen sijaan sisäpihan puolelle on rakennettu mm. uusi lasikäytävä, joka yhdistää Porthanian Hirvi-korttelin muihin yliopistorakennuksiin.

Porthania on 50-vuotisjuhlansa kynnyksellä palannut alkuperäiseen ilmavaan ja valoisaan asuunsa. Remontin aikana on pyritty säästämään ja jopa palauttamaan käyttöön vanhoja kalusteita ja valaisimia. Esimerkiksi opiskelijaravintolan kalusteet on kunnostettu ja otettu takaisin käyttöön. Sirkkaliisa Jetsonen vaikuttaa tyytyväiseltä Museoviraston valvonnassa tehtyyn peruskorjaukseen: ”Talotekniikassa uudistuksia on tehty paljon, mutta ne on pystytty sijoittamaan rakennuksen yleisilmeeseen sopivalla tavalla. Aarne Ervin alkuperäissuunnitelmia on kunnioitettu ja rakennuksen läpinäkyvyys ja ilmavuus on säilynyt.” 50-vuotispäiväänsä 8.2.2007 juhlivaan rakennukseen on nykyisin keskitetty pääosin Oikeustieteellisen tiedekunnan toimintoja.

PM

Porthaniajulkis.jpg
Ervi halusi tuoda puistomaista vihreyttä Porthanian edustalle. Kuva: Jussi Tiainen/HY 2006.

Porthaniapiha.jpg
Opiskelijat viihtyvät Porthanian edustalla. Kuva: Jussi Tiainen/HY 2006.

Porthania porras.jpg
Uusittu lasitiiliseinä tuo valoa portaikkoon. Kuva Sirkkaliisa Jetsonen MV/RHO.

Porthania  aula1.jpg
Ala-aulan valoisuus korostuu onnistuneen remontin jälkeen. Kuva: Sirkkaliisa Jetsonen MV/RHO.