Etusivu » Uutiset » Uutiset 2007 » Nostokurjet jäävät Aurajoen suulle
Nostokurjet jäävät Aurajoen suulle
18.9.2007
– Eihän tämä maisema oikeastaan kaipaisi mitään lisää, toteaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä ja katsoo Aurajoen toiselta puolelta Wärtsilän telakka-alueelle. Sinne suunnitellaan isoa asuntoaluetta. Museoviranomaiset ja ympäristökeskus ovat osallistuneet suunnitelman rajaamiseen ja nostokurkien, turkulaisittain kraanojen säilytyspyrkimyksiin.
– Viimeisimmässä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan hyväksymässä kaavaehdotuksessa yksi kolmesta nosturista on merkitty suojeltavaksi nykyisellä paikallaan, ja kaksi muuta jäljellä olevaa on suojeltu, mutta ne on tarkoitus siirtää Forum Marinumia vastapäätä jäävälle aukiolle , hän kertoo. - Alun perin toivoimme, että myös kiskoradat, joita pitkin nostureita siirretään, olisi voinut jättää paikoilleen. Ratoja pitkin nostokurjet olisi saatu myös siirtymään sivummalle, pohtii Anna-Leena Seppälä. Paikoillaan olevaa nosturia käytetään edelleen, sen sijaan kahden muun käyttö vaatisi mittavia korjaustoimia.
Telakka-alueen neljästä laivanrakennusalustasta eli slipistä on jäljellä yksi, jota pitkin alus on voitu laskea mereen. Kolme slipiä on jo purettu, mutta viimeinen on vielä paikoillaan ja osa siitä on tarkoitus säilyttää.
– Slipissä on kiinnostava rakenne. Sen kannen alle on sijoitettu toimisto- ja muita tiloja niin että se on tavallaan rakennus, hän selittää.
Sulkutelakasta, jossa aikanaan korjattiin jopa 180 metriä pitkiä laivoja, on suunniteltu venesatama ja sen viereiselle laiturille, joen ja sulkutelakan väliin on suunniteltu kytkettyjä pientaloja, pienkerrostaloja ja liiketiloja. Tätä ratkaisua on hämmästelty. Asunnot muuttaisivat yksityiseksi hienon kohdan jokirantamaisemaa.
– Se olisi luontevasti julkisten toimintojen paikka., Anna-Leena Seppälä toteaa. Hän on ehdottanut harkittavaksi myös asuntolaivoja. Toisaalta ilmaston muutoksen myötä mahdollisesti nouseva merenpinta voi muuttaa suunnitelmia.
Anna-Leena Seppälän mukaan nykyinen kaavaehdotus alkaa kuitenkin olla tyydyttävä kompromissi.
– Alueelle rakentaminen on kallion louhintatöiden vuoksi erittäin kallista, ja jotta siihen kannattaa ryhtyä, pitää voida rakentaa riittävä määrä rakennuksia, hän saboo. Jyrkät kallioseinämät saavat antaa tilaa kerrostaloille. Turussa keskusta-asumiselle on kysyntää, ja erityisesti jokirantaa arvostetaan asuinpaikkana.
– Alueella on voimassaoleva yleiskaava, jossa alueelle on sijoitettu teollisuuden lisäksi asumista ja ulkoilureitti. Alue on myös osoitettu kulttuurihistoriallisesti,kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonarvoiltaan arvokkaaksi.
Teollisuuden ja työn maisema muuttuu asuinalueeksi
Telakkatoimintaa Aurajoen suulla on harjoitettu 1700-luvulta lähtien. Wärtsilän Crichton-Vulcanin telakkana alue tuli tunnetuksi 1930-luvulla. Yrjänä Vuori kuvasi telakkaa 1962: ”Sijainti on erilaisten yhteyksien kannalta mitä edullisin mutta toisaalta on laajennuksia tehtäessä aina otettava huomioon ympäröivä kaupunkiasutus, ja ahdas Aurajoki asettaa omat rajoituksensa varsinkin suurien laivojen vesillelaskulle ja varustelulaiturien sijainnille. /…/ovat pitkittäiset rakennusalustat melkein joen suuntaisia ja varustelulaitureina ei ole pistolaituria. Telakan itäpuolella sijaitsevasta Korppolaismäestä sekä ympäröivästä kaupunkiasutuksesta johtuen telakkalaitokset on muutenkin sijoitettu enemmän nauhamaisesti pitkin Aurajoen rantaa kuin kaavamaisesti ajatellen ehkä odottaisi.” 1960-luvun alussa telakalla työskenteli yli kolme tuhatta ihmistä.
Telakka suunnitteli alueesta luopumista jo aiemmin. Aurajokisuun asemakaavanmuutos, telakka-alueen muuttaminen asuinalueeksi aloitettiin jo 1992 aatekilpailulla. Jo tuolloin paikalle kaavailtiin tehokasta rakentamista. Anna-Leena Seppälä arvelee, että jos alueen suunnittelu aloitettaisiin nyt puhtaalta pöydältä, lähtökohdat saattaisivat olla hieman kevyemmät.
Nyt telakka-alueelle on tulossa 18, kerrostaloa, joiden kerrosluvut vaihtelevat seitsemästä kahdeksaan.
Mäeltä on näköyhteys Turun linnaan
Museoviranomaisia on huolettanut myös telakkaan rajautuva Korppolaismäki, jolla on runsaasti muinaismuistoja ja joka liittyy Turun linnan vaiheisiin.
– Näköyhteyttä mäeltä linnaan on pidetty tärkeänä, ja uudessa kaavassa se oli uhattuna. Viimeisimmässä kaavaluonnoksessa on näköyhteyttä parannettu siirtämällä yksi kerrostalo pois.
MLI
Telakkarannan asemakaavaluonnos (Turun kaupunki)
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Selvitys kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Turkuun
Muualla palvelussamme:
Aurajokisuun nostureiden suojelua suositellaan (20.3.2006)
