rakennusperinto.fi

Puukasarmien alue on säilynyt pääpiirteissään entisessä asussaan, vaikka kasarmitoiminta päättyi 1960-luvulla. Tiilikasarmien alueella on tehty enemmän muutoksia. Alueella toimii mm. Mikkelin ammattikorkeakoulun pääkampus sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston toimipisteet.

Kunnostettuihin kasarmeihin halutaan vanha ilme

Rakennuksista toinen on rapattu ja toinen tiilipintainen. Rapattuun kasarmiin on tehty myöhemmin muutoksia, mutta tiilijulkisivuinen kasarmi on säilynyt lähes alkuperäisenä. Sen vanhat ikkunat on päätetty kunnostaa. Rakennuttaja säilyttää kasarmeissa myös vanhoja sisäovia ja uuneja, vaikka niitä korjata käyttökuntoisiksi. MOAS tekee tiloissa myös väritutkimuksen, jonka perusteella uusi väritys suunnitellaan alkuperäiseen värimaailmaan sopivaksi.

Museovirasto ja MOAS sekä hankkeessa suunnittelijana toimiva Jaakko Merenmies ovat kuitenkin eri linjoilla siitä, mitä kaikkea Mikkelin kasarmeissa pitäisi säilyttää ja mitä uusia.

Kiistaa kunnostusperiaatteista 

Museoviraston mielestä kasarmeja kunnostettaessa voitaisiin säilyttää paljon enemmän vanhoja rakenteita, rakennusosia ja materiaaleja kuin Mikkelin seudun opiskelija-asunto Oy:n suunnitelmissa on. Museoviraston tutkija Seija Linnanmäki on pahoillaan siitä, että MOAS haluaa uudistaa huoneistojen väliseinäjaon. Sisätilat ovat säilyneet melko autenttisina ja vanhat väliseinät tarjoaisivat sellaisenaan toimivan pohjaratkaisun opiskelija-asunnoille. Erimielisyyttä on myös vanhojen välipohjien säilyttämisestä: MOAS uskoo, että vain purkamalla vanhat välipohjat täytteineen rakennuksesta saadaan kuiva ja terve. Uudistuksen myötä rakennuksiin asennettaisiin lattialämmitys ja huoneistojen lautalattia korvattaisiin linoleumilla tai muovimatolla. Museovirasto suosittelee vanhojen puupalkkien ja turvetäytteiden säilyttämistä sekä lautalattian kunnostamista. Museoviraston näkemyksen mukaan betonivaluun upotettavaa putkistoa turvallisempi lämmitysratkaisu olisi tavanomaiset seinille pinta-asennettavat lämpöpatterit.

Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten mukaan rakennus pitäisi varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja poistoilman lämmöntalteenottolaitteistolla. Museoviraston mielestä vanhoihin rakennuksiin ei pitäisi tuoda koneellista ilmanvaihtoa. Uusi tekniikka vanhassa rakennuksessa vaikuttaa aina koko rakennukseen ja voi aiheuttaa yllättäviäkin ongelmia.

Viihtyisää opiskelija-asumista

Myös Lappeenrannan Rakuunamäellä on kunnostettu vanhoja kasarmirakennuksia opiskelija-asunnoiksi 1990-luvun lopulla. Rakuunamäellä korjattiin opiskelija-asunnoiksi kaksi taloa, jotka sijaitsivat entisen varuskunnan pääportin molemmin puolin. Alkujaan toinen oli rakuunarykmentin aliupseereiden asuin- ja klubitalo ja toinen Suomen rakuunarykmentin perheellisille aliupseereille ja miehistölle valmistunut rakennus, molemmat Sebastian Gribenbergin 1889-1893 piirtämiä, kaksikerroksisia hirsirakennuksia. Tutkija Kaija Kiiveri-Hakkarainen Museovirastosta kertoo, että asuntoihin rakennettiin nykyaikaiset keittiövarusteet sekä kylpyhuoneet, mutta huonekorkeus säilytettiin samoin kuin huoneiden säilyneet uunit ja esimerkiksi käytävätilat. Suunnittelijana Lappeenrannan korjauksessa toimi arkkitehti Riitta Ojala. Kiiveri-Hakkarainen kertoo, että Rakuunamäen asunnot ovat suosittuja paitsi viihtyisyytensä myös optimaalisen sijaintinsa ansiosta. Ne ovat kaupungin sydämessä mutta silti puistomaisella alueella ja Saimaan rantamailla.

Sekä Mikkelissä että Lappeenrannassa vanhoille kasarmirakennuksille on löydetty niiden luonteeseen sopiva uusi käyttötarkoitus – ennestään pienet asunnot sopivat ilman suuria muutoksia opiskelija-asunnoiksi, ja kasarmien sijainti on molemmissa kaupungeissa sopivan keskeinen ja lähellä oppilaitoksia.

Mikkelin kasarmien kunnostus on jo aloitettu. Vanha kasarmialue tarjoaa tulevaisuudessa viihtyisän asumisympäristön opiskelijoille: kasarmien väliin rakennetaan uusi sauna ja talopesula ja pihapiiriin tehdään grillikatos kesäistä vapaa-ajanviettoa varten.

PM