Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Juhannus on tanssilavojen parasta aikaa
Juhannus on tanssilavojen parasta aikaa
22.6.2006
Läikehtivä vesi, koivut, valoisa yö ja tanssit kuuluvat suomalaiseen juhannukseen. Pohjanmaan rannikolla tanssilavat ovat lähekkäin, välimatka voi olla alle kymmenen kilometriä. Useimmat lavat sijaitsevat kauniilla paikoilla meren rannalla. Kotiseutuliiton rakennustutkija, arkkitehti Leni Pakkala kiersi keväällä Pohjanmaan tanssilavoja ja tutustui niiden tilanteeseen ja kuntoon.
– Tanssilavojen suosio on eräänlaista aaltoliikettä. Vielä 1990-luun alussa oli jonkinlainen suosion kasvu, joka taas on hiipunut. Nyt toivotaan että esim. Tanssii tähtien kanssa ohjelma voisi vaikuttaa lavojen suosioon, Leni Pakkala sanoo.
Oikeastaan jo 1960-luvulla pienten lavojen suosio alkoi hiipua ja välillä uskottiin koko lavakulttuurin loppuvan. Suuremmat lavat kuitenkin keräsivät edelleen yleisöjä ja 1990-luvun lama toi kansaa takaisin lavoille. Myös Tangomarkkinoiden uskotaan vaikuttaneen lavojen suosioon
– Monet Pohjanmaan lavat ovat melko pieniä, eikä niihin mahdu paljoa väkeä. Orkesterien ja erityisesti tähtien taksat ovat aika kovia.
Sotien jälkeisessä tanssi-innostuksessa rakennettiin tanssilavoja
Leni Pakkala tutustui keväällä seitsemään tanssilavaan, joista suurin osa on rakennettu 1950 ja 1960-luvulla. Sodanjälkeisen Suomen valtasi tanssi-innostus. Tansseja järjestettiin ladoissa ja vanhoilla tanssilavoilla ja uusia rakennettiin. Lavat tehtiin usein mutterinmuotoisiksi, keskellä salia on tolppa jonka varaan katto tuettiin. Kerrotaan että joskus valittiin korkea kuusi, joka karsittiin ja jonka ympärille lava sitten rakennettiin. Suurin osa lavoista on tehty talkoovoimin.
– Niin kauan kuin tanssipaviljongilla on käyttöä, se pysyy kunnossa, Leni Pakkala toteaa. – Jotain lavaa hoidetaan edelleen liiketoimintaperiaattein, toisia taas käytetään esim. perhejuhlien järjestämiseen. Joitakin rakennuksia on kunnostettu TE -keskuksen tuella, esimerkiksi lavojen palvelurakennuksiin on saatettu rakentaa wc-tilat ja uudistaa keittiö.
Seurantaloavustus ei ulotu tanssilavoihin
Tanssilavat on suljettu Suomen kotiseutuliiton myöntämien seurantaloavustusten ulkopuolelle. – Rajaus tehtiin 1983 kun opetusministeriön Yhdistystalotoimikunta laati ehdotukset seurantalojen korjausavustuksia koskevaksi käytännöksi. Rajaus tehtiin luultavasti siksi, että tanssilavat olivat seuroille rahanhankintavälineitä ja vieläkin menestyneimmät lavat toimivat liiketoiminnan periaatteiden mukaan. Lavat eroavat muutenkin perinteisistä seurantaloista, useat niistä ovat vain kesäkäytössä. Seurantaloavustuksella halutaan tukea aatteellisten yhdistysten ylläpitämiä kokoontumistiloja, joilla on merkitystä alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta.
– Tanssilavojen mahdollinen ottaminen avustuksen piiriin edellyttää Seurantaloasiain neuvottelukunnan kannanottoa.
Leni Pakkala on hoitanut serantalojen korjausavustuksiin liittyviä tehtäviä jo yli kaksikymmentä vuotta. Hän perehtyy hakemuksiin, neuvoo korjauksissa ja kouluttaa rakentajia.
– Seurantaloja on Suomessa noin 2600, joten niiden parissa riittää kyllä tekemistä ja tutkimista. Yksi mielenkiintoinen seurantaloja sivuava tutkimusaihe olisi sekin, miten tanssilava-rakennustyyppi ja erityisesti sen mutterimalli on syntynyt.
Svenska Österbottens ungdomsförbundin kotisivu
Lavatanssin ja tanssipaikkojen historiaa
