Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Paimion parantolan ruusukellaria kuivataan
Paimion parantolan ruusukellaria kuivataan
3.8.2006
Paimion parantolan alueella olevan ruusukellarin kuivatustyöt ovat käynnissä. Kyse on entisestä ruumiskellarista, puolipyöreän kummun alla olevasta holvatusta tilasta, jossa vainajaa pidettiin esillä omaisia ja muita surijoita varten. Tilan seinällä oli abstrakti maalaus, seinät olivat rapatut ja maalatut ja lattia tiiltä. Rakennuspiirustusten aikainen ruumiskellari -nimi vaihtui vuosien myötä ruusukellariksi, kun havumetsikössä olevalle kummulle istutettiin ruusuja. Kuivatus- ja korjaustöiden tieltä ovat nyt ruusutkin saaneet väliaikaisesti väistyä.
1930-luvun betonin kuivattaminen voi kestää kauan, ajatuksena on kuitenkin kunnostaa tila niin että siellä voitaisiin tulevaisuudessa pitää niin hiljentymishetkiä kuin pieniä konsertteja. Tänä vuonna korjataan myös sairaalarakennuksen sisäänkäyntikatosta. Katoksesta poistetaan myöhemmin tehtyjä lisäkerroksia. Samalla maalataan sisääntuloaulaa, mikä aiheuttaa monia kysymyksiä. Aulaa muutettiin 1950-luvulla, sinne rakennettiin uusi vastaanottotiski ja todennäköisesti myös väritys muuttui. Pyritäänkö tulevissa korjauksissa palauttamaan aula 1930-luvun asuun, jolloin kenties pitäisi purkaa myöhempiä osia, vai pitäydytäänkö nykyisissä vaaleissa väreissä? Tarkat väritutkimukset ovat vielä tekemättä, joten toistaiseksi päädyttiin neutraaleihin väreihin. Korjaustyöt suunnittelee LPR- arkkitehdit Oy ja rahoittaa Turun yliopistollinen keskussairaala. Ruusukellaria korjataan Museoviraston entistämisavustuksella. Museovirasto myös valvoo korjaustöitä.
Suomalaista funktionalismia maailmanperintölistalle
Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola on ehdolla Unescon maailmanperintölistalle funktionalistisen sairaala-arkkitehtuurin merkkikohteena. Esitys jätettiin maailmanperintökomitealle tammikuussa ja asiasta päätetään aikaisintaan vuonna 2007.
1929-33 rakennettu Paimion parantola, alkuun Lounais-Suomen Tuberkuloosiparantola, sijaitsee harjulla mäntyjen keskellä. Parantolarakennus on epäsymmetrinen ja orgaaninen. Siipirakennukset ulkonevat lähes viuhkamaisesti keskellä olevasta sisäänkäyntiosasta. Toiminnot eriytettiin siipiin ja niiden sijoittelun ansiosta potilashuoneet ovat aamuauringon suuntaan. Taiteilija Eino Kauria laati värityssuunnitelman, jossa käytettiin korostusväreinä mustaa, keltaista ja turkoosia.
Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi lääkärien ja hoitajien asunnoiksi rakennettuja kaksikerroksisia rivitaloja ja 1950-luvulta leikkaussalisiipi. Alvar Aalto suunnitteli parantolaan myös huonekaluja ja sisustuksen yksityiskohtia. Parantolarakennuksen myöhemmistä muutoksista vastasi Alvar Aallon toimisto aina 1990-luvulle asti. Sen jälkeen suunnittelua on hoitanut LPR-arkkitehdit.
Paimion parantola toimii nykyisin osana Turun yliopistollista keskussairaalaa ja siellä hoidetaan edelleen tuberkuloosia ja muita keuhkosairauksia, sekä uniapneaa ja reumatauteja.
Parantola on kansainvälisesti arvostettu modernin arkkitehtuurin merkkiteos, joka kuuluu mm. kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.
Esitys Paimion parantolan liittämiseksi maailmanperintölistalle (englanniksi, Museovirasto)
Paimion parantola (Alvar Aalto –museo)
Alvar Aalto (Yle.fi/teema/sininenlaulu)
Alvar Aalto (Suomen rakennustaiteen museo)
Lääketieteen historia osa 4; tuberkuloosi ja Paimion parantola (Yle/akuutti)
Turun yliopistollinen keskussairaala
