rakennusperinto.fi

Kainuun ympäristökeskus käynnisti viime vuonna EU- hankeen, joka edistää Ervin rakennusten ja arkkitehtuurin säilyttämistä alueella. Tarkoitus on tuottaa käytännöllinen korjausohjeisto asuntoalueita varten sekä yleiset ohjeet alueiden täydennysrakentamiseen. Ohjeisto julkaistaan painettuina vihkosina ja sähköisessä muodossa. Samalla edistetään yleensä modernin arkkitehtuurin kestäviä korjaustapoja, niiden tutkimusta ja aiheesta käytävää keskustelua.

Yksilölliset korjaukset ja uudisrakentaminen uhkaavat yhtenäisyyttä

Arkkitehtonisen yhtenäisyyden kannalta uhkana ovat yksilöllisiin ratkaisuihin perustuvat korjaukset ja täydennysrakentaminen sekä alueisiin välittömästi liittyvä uudisrakentaminen. Korjaus- ja hoito-ohjeistuksella pyritään turvaamaan rakennusten ja arkkitehtuurin säilyminen. Ohjeistus käsittää rakennusten korjaustapaohjeet, ohjeet täydennysrakentamisesta sekä rakennusten ympärillä olevan pihamaiseman käsittelystä.

 Hankkeen aikana on koottu tietoa rakennuksista ja rakennuspaikoista sekä dokumentoitu alueiden nykytilanne. Aineistosta luodaan päivittyvät www-sivut sekä julkaisu. Tuleva tietokanta on avuksi paikallisille asukkaille, rakennustarkastajille, kaavoittajille, suunnittelijoille ja muille alan ammattilaisille. Hanke tukee myös alueilla toimivia yrittäjiä, kun rakennuksia ja niiden käyttöä koskevat ohjeet ja menettelytavat selkiytyvät.

Hanke kestää kuluvan vuoden loppuun. Työtä valvoo ohjausryhmä, jonka muodostavat Kainuun ympäristökeskuksen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan museot, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto sekä Museovirasto. Hanke täydentää käynnissä olevaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun OuKa-yhteistyöhanketta, jossa Oulujoki-varren profiilia nostetaan kehittämällä mm. maankäyttöä, alueen asumismuotoja, elinkeinoelämän edellytyksiä ja matkailua.

Oulujoen voimalaitosten historiaa

Peräpohjolan tärkeimpiin kulkuväyliin kuuluvaa Oulujokea pitkin kuljetettiin vuosisatojen ajan tervaa ja uitettiin tukkeja.  Valtio ryhtyi tutkimaan jo 1900- luvun alussa vesistön voiman käyttöä sähkön tuotantoon, mutta vasta jatkosodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson menetys antoivat lopullisen sysäyksen Oulujoen rakentamiselle. Jälleenrakennuskauden suuria tehtäviä oli maan sähköenergiajärjestelmän toteuttaminen. Tuolloin valjastettiin Oulujoki, jonka pääuoma tuli rakennetuksi 1957 mennessä. Voimalaitosten rakentaminen oli suurponnistus ja esim. Jylhämässä rakentamisaikainen työntekijämäärä kohosi yli tuhanteen henkeen.

Kajaanin ja Oulun välisen voimalaitosten ketjun muodostavat Koivukosken ja Ämmäkosken voimalaitokset Kajaanissa, Jylhämän ja Nuojuan Vaalassa. Utajärvellä on Utasen, Muhoksella Pällin, Pyhäkosken ja Montan voimalaitokset sekä Oulussa Merikosken voimalaitos asuntoalueineen.

Oulujoen voimalaitokset ovat pääasiassa Aarne Ervin suunnittelemia. Varsinaisten voimalaitosrakennusten, patojen ja voimansiirtolaitteiden lisäksi hän suunnitteli konttoreita, koskemattomiin metsiin nousevia asuntoalueita ja palvelurakennuksia.. Voimalaitosten ja asuinalueiden arkkitehtuuri jatkaa funktionalismin periaatteita hieman klassisoivassa hengessä.

 Ensimmäisenä valmistui Jylhämän voimalaitos 1950, jonka lähelle Ervi suunnitteli myös huoltorakennuksia, puurakenteisia tyyppitaloja ja julkisia rakennuksia kuten kaupan, lämpökeskuksen ja seuratalon. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä perustettiin Uutelan alueelle ulkomuseoalue, jonka runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Alueelle on siirretty lisäksi rakennuksia eri puolilta Kainuuta. Museon pihapiirissä on Aarne Ervin suunnittelema yhtiön vierasmaja ja kerhotalo.

Suomen suurimpaan koskeen rakennettiin 1941-1951 Pyhäkosken voimalaitos ja lähelle korkeatasoinen, niin ikään Ervin suunnittelema Leppiniemen asuntoalue (1940-44).  Nuojuan voimalaitos rakennettiin Nuojuankoskeen ja työntekijöille rakennettiin Nokkalan asuntoalue Nuojuankankaalle 1946-1952. Voimalaitos, asuntoalueen asemakaava ja rakennusten arkkitehtuuri ovat Aarne Ervin käsialaa.  Hän suunnitteli myös Pällin voimalaitoksen ja siihen liittyvän pienen asuntoalueen, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä.  Montan voimalaitos asuntoalueineen rakennettiin 1951-1955 (A. Ervi).  

Oulujoen suistossa sijaitseva Merikosken voimalaitos rakennettiin 1948 Bertil Strömmerin suunnitelman mukaan. Voimalaitokseen liittyy Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan 1943-1944 rakennettu Toivoniemen asuntoalue. Kaikkien Oulujoen voimalaitosten yhteiseksi muuntamoasemaksi 1955 rakennettu Pikkaralan voima-asema Oulussa on myös Aarne Ervin suunnittelema. Kokonaisuuteen kuuluu muuntamo, voima-asema, laaja muuntamokenttä sekä asuin- ja huoltorakennus.

Oulujoen rakentamisvaiheeseen liittyvät myös Aarne Ervin suunnittelemat Ristijärven Seitenoikean voimalaitoksen asuntoalue ja Suomussalmen Ämmänsaaren voimala asuntoalueineen.

Sotkamon reitin voimalaitokset: Kajaani Oy:n rakennuttama Paltamon Leppikosken voimalaitos 1950-luvulta, samalta vuosikymmeneltä olevat Kuhmon Katerman (Eino Pitkänen, 1950) ja Sotkamon Kallioisen voimalaitos (1957) täydentävät Ervin suunnittelemien Oulujoen voimalaitosten sekä Kajaanissa olevien Ämmäkosken (Onni Tarjanne 1917) ja Koivukosken voimalaitosten (arkkitehti Eino Pitkänen) ketjua.

Alueiden muodostama kokonaisuus on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi ja sen suojelua ja säilymistä pidetään erittäin tärkeänä.

 Ervi Oulujoella, hankkeen väliraportti (pdf 3 Mt)

Pohjois-Pohjanmaan museo,  Kainuun museo

Kainuun ympäristökeskus,     Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto

Muualla palvelussamme:

Teollisuusympäristöt , Kainuu , Pohjois-Pohjanmaa