Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Merisotakoulu voidaan purkaa
Katajanokan Merikadettikoulu puretaan
27.10.2006
Rakennusliike Alfred A. Palmberg saa purkaa merikadettikoulun rakennuksen Korkeimman hallinto-oikeuden 25.lokakuuta antamalla päätöksellä. Purettavan rakennuksen tilalle tulee viisikerroksinen kerrostalo. Rakennuksen säilyttämistä olisivat halunneet mm. Katajanokkaseura ja naapurissa oleva asunto-osakeyhtiö. Myös museo- ja ympäristöviranomaiset olivat suojelun kannalla, mutta koska ympäristöhallinto ei suojellut rakennusta rakennussuojelulailla eikä kaupunki asemakaavalla niin lopputulokseksi saatiin rakennuksen purkaminen.
Helsingin rakennuslautakunta myönsi Alfred A. Palmbergille rakennusluvan jo viime vuoden helmikuussa. Naapurina oleva asunto-osakeyhtiö teki päätöksestä kuitenkin valituksen ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja myöhemmin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi viime syksynä kansalaisaktivistit valtasivat rakennuksen ja toivoivat sen säilyttämistä.
"Käyttökelpoisen rakennuksen purkaminen on järjetöntä"
Kiistelyä rakennuksen merkityksestä käytiin vuosien mittaan myös yleisönosastoilla ja debattipalstoilla. Arkkitehti Sampo Honkala selvitti Merikadettikoulun historiaa viime vuoden huhtikuussa Presson debattiosastolla.
” Suomen itsenäistyttyä laivaston päällystön koulutus aloitettiin loppuvuodesta 1918 Katajanokan merikasarmilla. Systemaattisempi laivaston aktiiviupseereiden koulutus aloitettiin syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmin esikuntarakennuksen toisen kerroksen tiloissa, jotka ovat nykyisin ulkoministeriön käytössä. Ensimmäisenä kesänä 1921 kaikki oppilaat palvelivat tykkivene Turunmaalla. Teoreettista opetusta merikadeteille annettiin vuoteen 1922 asti ainoastaan Katajanokalla, ja vasta joulukuussa 1922 merikadettiosasto siirrettiin Kadettikoulun yhteyteen Nervanderinkadulle.
Vuoden 1923 kevätlukukauden lopussa Kadettikoulu ja sen osana merikadettiosasto siirtyivät Munkkiniemeen. Koska liikenneyhteydet Munkkiniemestä Katajanokalla sijainneisiin erikoisluokkiin olivat huonot, siirrettiin merikadettiosasto 1926 Katajanokalle. Tällöin Kadettikoulun merikadettiosastoa varten kunnostettiin se rakennus, jonka purkuluvasta nyt on valitettu ja jota kutsutaan Merikadettikouluksi. Merikadettien koulutus jatkui Katajanokalla vuoteen 1935 saakka, jolloin kadettiosasto siirtyi Pikku-Mustasaarelle.
Merikadettien majoitus- ja koulutustilat sijaitsivat Katajanokalla vuodesta 1918 vuoteen 1935 sillä poikkeuksella, että vuosina 1922-1926 merikadetit oli majoitettu Kadettikouluun, ja vain erikoisluokissa tapahtunut koulutus annettiin Katajanokalla. Koulutusta merikadeteille on siis annettu Katajanokalla yhtäjaksoisesti seitsemäntoista vuotta. Suojeltavaksi esitetty, merikadettien käyttöön kunnostettu rakennus ehti palvella tarkoitustaan yhdeksän vuotta.” Honkala vastasi kirjoituksellaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Mikael Sundmanin kirjoitukseen, jossa rakennuksen suojelua ei pidetty tarpeellisena. Honkalan mukaan taas Merikadettikoulu on osa merellisen Katajanokan historiaa, ja kun rakennus on täysin käyttökelpoinen ja hyödynnettävissä, hän piti sen purkamista järjettömänä.
Kuka suojelee vai suojeleeko kukaan?
Katajanokkaseura taas vastasi viime vuoden tammikuussa Helsingin Sanomien toimittajan Antti Mannisen kirjoitukseen ja kertasi suojelupyrkimysten vaiheita. Katajanokkaseura oli hakenut rakennuksen suojelua rakennussuojelulain nojalla ja valittanut sen jälkeen asiaa koskevista viranomaispäätöksistä, joiden perusteluja se ei pitänyt riittävinä.
” Korkeimmassa hallinto-oikeudessa pysyi voimassa ympäristöministeriön päätös, jonka sanamuoto on seuraava: "Koska Linnankuja 3:ssa sijaitsevan rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavalla, kohteen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole perusteita.”
Koska Katajanokkaseuran tekemä suojeluesitys hylättiin sillä perusteella, että rakennuksen säilyminen on mahdollista selvittää maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, oli seuran mielestä loogista nyt odottaa asian selvittämistä asemakaavan avulla.
” Katajanokkaseuran tekemien valitusten perusteena on ollut pohjimmiltaan se, että missään päätöksessä ei ole esitetty perusteluna, ettei rakennuksen historiallinen arvo edellyttäisi suojelua. Asiantuntijatahot Kaupunginmuseosta lähtien ovat lausunnoissaan edellyttäneet rakennuksen suojelua. Helsingin kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä viitataan rakennuksen suojeluun, jonka tulisi kuitenkin tapahtua juuri sen lain nojalla, joka ei kuulu ko. päättävän instanssin toimivaltaan.”
Seura myös teetti arkkitehdilla kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa tontin omistaja voisi hyödyntää nykyisen asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden täysimääräisesti ja samalla säilyttää Merikadettikoulun. Tällaisessa suojelutilanteessa tontin omistajalle ei olisi aiheutunut suojelusta sellaista haittaa, joka olisi voinut johtaa korvauksien maksamiseen.
MLI
Katajanokkaseura Merikadettikoulun suojelukysymyksestä (vastine HS:n artikkeliin)
Sampo Honkalan kirjoitus Debatti-palstalle, Presso, Kauppalehti 2.4.2005
