Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Mäntytervaa saa käyttää
Mäntytervan käyttöä koskenut uhka väistyi
11.9.2006
Perinteisen hautatervan käyttö puunsuojaukseen Suomessa on turvattu. Euroopan komissio hyväksyi perjantaina mäntytervan käytön sallivan poikkeuksen vuoteen 2010 saakka. Tervaa saa käyttää historiallisten rakennusten, perinteisten veneiden ja muiden kulttuurihistoriallisten kohteiden puunsuojaukseen. Nyt tehty määräaikainen päätös on ensimmäinen vaihe menettelyissä, joilla mäntytervan käyttö voidaan turvata pysyvästi.
Terva on EU:n komission tulkinnan mukaan biosididirektiivin tarkoittama puunsuojakemikaali, joka estää lahottajasienten kasvua puurakenteissa. Biosidi on eliöntorjunta-aine, joka kemiallisesti tai biologisesti tuhoaa tai torjuu vahingollisia eliöitä. Biosididirektiivin tavoite on, että markkinoilla olevat biosidit ovat tutkittuja ja turvallisia sekä ympäristön että terveyden kannalta. Tervalle jouduttiin hakemaan poikkeuslupaa, koska muutoin tervan valmistajien olisi pitänyt toimittaa tervan puunsuojakäytöstä tutkimusaineistoa tai tervan käyttö puunsuojaukseen olisi pitänyt lopettaa tämän vuoden syyskuun alussa. Mäntytervan käyttö muuhun kuin puunsuojaukseen ei ole ollut edes uhattuna.
Suomessa biosidivalmisteiden tarkastuksesta vastaavat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Ne hakivat Euroopan komissiolta poikkeusta mäntytervan käytölle historiallisten ja perinteisten kohteiden suojaamisessa. Museovirasto osallistui hakemuksen laatimiseen. Vastaavan hakemuksen jättivät myös Tanska, Norja ja Islanti.
Jatkossa pyritään saamaan tervalle pysyvä poikkeus
Poikkeuslupa hyväksyttiin EU:n biosidien pysyvän komitean kokouksessa 8.9.2006 ja mäntytervaa voidaan käyttää puunsuojana mm. kirkkojen paanukatoissa, perinteisissä puuveneissä ja muissa vastaavissa kohteissa 2010 saakka. Siihen mennessä direktiiviin pyritään saamaan pysyvä poikkeus tervalle ja muille välttämättömille biosideille, joita ei voi korvata muilla tuotteilla. Direktiivin muutoksen valmistelu aloitetaan todennäköisesti 2007.
Poikkeuslupa edellyttää, että markkinoille luovuttavasta tervasta on tehtävä kemikaalilain mukainen kemikaali-ilmoitus ja käyttöturvallisuustiedote, ja se on merkittävä kemikaalilain edellyttämällä tavalla.
Tervan käyttö muuhun kuin puunsuojaukseen on sallittua
Perinteisen hautatervan lisäksi poikkeuslupa koskee myös retorttitervaa eli uunitervaa. Sen sijaan se ei koske lehti- tai sekapuutervaa. Tervaa sisältäviä maaleja ei missään vaiheessa uhannut käytön rajoitus, joten niiden myynti voi jatkua edelleenkin. Näiden maalien myynnin yhteydessä ei kuitenkaan saa käyttää biosidiväittämiä.
Tervan käyttö muussa kuin puunsuojauksessa on sallittua. Puusuksia ja köysiä saa tervata edelleenkin. Tervaveden käyttöä elintarvikkeissa säädellään kuten ennenkin elintarvikelainsäädännön nojalla.
Tervaa ei voi korvata muilla tuotteilla
Puutervaa on vaikea korvata muilla tuotteilla. Sillä on käsitelty kirkkojen ja muiden rakennusten paanukattoja Suomessa jo satoja vuosia. Vanhimmat säilyneet tervaiset paanufragmentit on ajoitettu 1400-luvulle.
Modernit kyllästysaineet ja -menetelmät eivät sovellu historiallisiin rakennuksiin esteettisistä, teknisistä, rakennustaiteellisista ja historiallisista syistä. Suomessa on 276 kirkkoa ja 379 tapulia, joissa on tervalla käsitelty katto.
Monet perinteiset tervan ympärille kehittyneet tai sitä sivuavat maakuntatapahtumat kuten tervahaudan sytytys, tervavenesoudut, perinteisten tervatynnyreiden ja tervaveneiden valmistus ovat viime vuosina elpyneet. Tervanpoltto on myös osa suomalaista elinkeinohistoriaa. Tällä hetkellä maassamme tuotetaan puhdasta mäntytervaa keskimäärin 20 000 - 30 000 litraa vuodessa, josta osa menee vientiin. Suurin osa tervasta kuluu kuitenkin kotimaassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen.
Tervassa on haitallisia yhdisteitä
Tervan sisältämiä haitallisia yhdisteitä ei vielä tunneta tarkasti, myös eri mäntytervojen koostumus voi olla erilainen. Mäntytervassa tiedetään kuitenkin olevan terveydelle ja ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Viranomaisia huolestuttavat erityisesti käyttäjien ja kuluttajien hengitys- ja iho-oireet. Turvallisuuden kannalta on hyvä saada asianmukaiset käyttöohjeet ja merkinnät myyntipakkauksiin.
On mahdollista että syksyllä 2006 valmistuva yhteispohjoismainen tervatutkimus tervan biosidisestä tehosta osoittaa, ettei mäntyterva lainkaan kuulu biosidilainsäädännön piiriin. Nyt saatu poikkeuslupa kuitenkin turvaa tervan nykyisen käytön jatkumisen ongelmitta.
Muualla palvelussamme:
Linkit:
Suomen ympäristökeskuksen tiedote
Tervan käyttö puunsuojakemikaalina
Biosidien hyväksymismenettelystä
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
