Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Kanta-Hämeen maakuntakaava on kulttuuriympäristön kannalta hyvä
Kanta-Hämeen maakuntakaava on kulttuuriympäristön kannalta hyvä
4.10.2006
Valtioneuvosto vahvisti viime viikolla Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Kaavan suunnitteluun osallistunut maakunta-arkkitehti Minna Seppänen Hämeen liitosta on iloinen päätöksestä, sillä kulttuuriympäristöä koskeva, perusteellisesti valmisteltu sisältö vahvistui pieniä korjauksia lukuun ottamatta Hämeen liiton esityksen mukaisesti.
- Tämän kaavan tärkeä voitto on se, että valtakunnallisesti merkittävien kohteiden lisäksi myös maakunnallisesti arvokkaat kohteet merkittiin karttaan, hän toteaa. Joihinkin maakuntakaavoihin päätyvät vain valtakunnallisten alueidenkäytön tavotteiden kohteet. Seppänen pitää tärkeänä kulttuuriympäristöjen alueellisten ominais- ja erityispiirteiden korostamista.
–Ilman omaa maakunnallista virettä maakuntakaava ei voi toimia alueen kehittämisen välineenä.
Laajasisältöistä maakuntakaavaa valmisteltiin pitkään
Kanta-Hämeen maakuntakaavan sisältyvät Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaavassa on tehty liikenteen ja palveluiden pitkän aikavälin periaateratkaisut ja luotu raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen edellytykset. Maakuntakaavassa on osoitettu kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta arvokkaat alueet ja siihen sisältyy myös seudullinen virkistysalueverkosto.
Kanta-Hämeen maakuntakaavan valmistelu kesti neljä ja sen vahvistaminen yli puolitoista vuotta.
Maakuntakaavaprosessi aktivoi kansalaisia ja sidosryhmiä keskusteluun ympäristön tulevaisuudesta. Prosessin aikana järjestettiin 32 avointa alueellista kansalais- ja sidosryhmätilaisuutta. Maakuntakaavoittajilla oli 3000 suoraa kontaktia kansalaisiin. Kirjallisia palautteita saatiin yli 700 ja niistä yli puolet voitiin ottaa osin tai kokonaan huomioon. Lausunnonantajia oli noin sata.
Maakuntakaavan vahvistaminen siirtyi ympäristöministeriöltä valtioneuvoston ratkaistavaksi, koska maa- ja metsätalousministeriö vastusti kaavan vahvistamista. Se katsoi, että maa- ja metsätalousalueille ei tulisi osoittaa muuta kuin maa- ja metsätaloutta välittömästi palvelevaa maankäyttöä. Ministeriö piti kaavaa myös liian yksityiskohtaisena ja katsoi kaavan olevan ristiriidassa elinkeinoja koskevan erityislainsäädännön kanssa.
Valtioneuvoston mukaan maakuntakaavassa tulee käsitellä myös maa- ja metsätalousalueiden osalta maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriympäristön vaalimista, maa-ainesvarojen kestävää käyttöä sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat kysymykset. Valtioneuvosto katsoi myös, että maanomistajan oikeusturva voi edellyttää kaavalta tavanomaista yksityiskohtaisempaa esitystapaa erityisesti silloin, kun kaavaan sisältyy suoraan maanomistajiin kohdistuvia rakentamisrajoituksia ja suojelumääräyksiä. Lisäksi valtioneuvosto katsoi, että maakuntakaavan oikeusvaikutukset eivät ole ristiriidassa elinkeinoja koskevan erityislainsäädännön kanssa.
Kulttuuriympäristösisältöä valmisteltiin huolella ja vuorovaikutteisesti
Kanta-Hämeen maakuntakaavan valmisteluun liittyi ympäristöministeriön rahoittama kehittämishanke "Kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa" (Kulma), jossa etsittiin hyviä uusia työtapoja ja käytäntöjä. Maakuntakaavoituksen lisäksi hankkeen tulokset ovat monilta osiltaan sovellettavissa myös kuntakaavoitukseen.
- Teimme kulttuuriympäristöstä laajoja, uudenlaisia selvityksiä ja päivitimme vanhoja tietoja. Valmistelun aikana julkaistiin mm. Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys ja Rakennettu Häme -kirja. Maakunnallinen kulttuuriympäristösivusto Kuppikivi luotiin niinikään kaavoitukseen liittyvän kulttuuriympäristötiedon levittämiseksi. Kiinnitimme kaavan valmistelussa tavallista enemmän huomiota kulttuuriympäristöä koskevan tiedon levittämiseen kaavan osallisille, kertoo Minna Seppänen.
Valmisteluun kuului myös laaja sidosryhmäyhteistyö. Alueen kulttuuriympäristöasiantuntijat ja kuntien edustajat kokoontuivat moneen kertaan keskustelemaan kulttuuriympäristökohteista ja siitä miten ne merkittäisiin kaavaan.
– Hyvä yhteistyö oli tässäkin hämäläisen kulttuuriympäristötyön suuri voima, kiittää Seppänen yhteistyökumppaneitaan.
Kanta-Hämeessä ja Kulma-hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä on jo työn aikana esitelty seminaareissa niin Suomessa kuin Pohjoismaissakin, ja nyt odotellaan ympäristöministeriön julkaisun valmistumista. Tässä yhteydessä esiin nousseista, kaavoituksessa yleisemminkin ongelmallisista kysymyksistä on käynnistynyt myös muiden toteuttamia jatkohankkeita. Tällaisia ovat mm. Rakennusperintö.fi-sivustolla julkaistu kulttuuriympäristökäsitteiden yleinen määrittely, valtakunnallisen kulttuuriympäristötiedon saavutettavuuden parantaminen ja kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi kaavoituksessa.
– Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja siihen liittyneen kulttuuriympäristön kehittämishankkeeen pohjalta kokemuksemme on, että tutkimuksen, maankäytön suunnittelun, ympäristön hoidon ja maakuntien yleisen kehittämisen kytköksiä tulisi edelleen vahvistaa.
Kuppikivi, maakunnallinen kulttuuriympäristösivusto
