rakennusperinto.fi

Museovirasto restauroi parhaillaan Kajaanin linnaa TE-keskuksen rahoituksella. Linna sijaitsee keskellä Ämmänkoskea ja linnaan on kuljettu linnan ylittävältä maantiesillalta jyrkkiä portaita pitkin. Nyt Kajaanin kaupunki on aloittanut myös kävelysillan rakentamisen. 

Restaurointityö keskittyy lähinnä muurien kunnostukseen, ja työhön liittyvillä arkeologisilla tutkimuksilla tarkennetaan linnan historiatietoja. Ior Bockin kertoma Bockin suvun saaga ei kuulu viralliseen historiankirjoitukseen, mutta maatutkan havainto olisi saattanut vahvistaa myös saagaa.

  − Näin ei kuitenkaan käynyt. Viime viikolla Kari Uotila Muuritutkimus Ky:stä alkoi tehdä kuoppaa maatutkan osoittamaan paikkaan. Neljänkymmenen sentin syvyydessä löytyi kuitenkin sähkökaapeli, joka todennäköisesti on näkynyt tutkassa. Kaapeli kulkee muuten maantiesillan alla, mutta tässä kohdin se sillan rakenteen vuoksi on tuotu maahan, kertoo intendentti Selja Flink Museovirastosta.

  − Sen sijaan kuopasta löytyi alkuperäistä, todennäköisesti 1600-luvun kiveystä, mikä oli suuri yllätys, sillä kun silta 1937 rakennettiin, tehtiin Kajaanin linnan pihalla Suomen ensimmäiset konekaivaukset, joissa etsittiin vain metalliesineitä. Samalla maata poistettiin kolmen metrin vahvuudelta, mikä tuhosi monia kerrostumia niin, ettei alkuperäisen kiveyksen löytymiseen enää uskottu. Linnan pihan kunnostamista on mietitty, mm. kiveystä, mutta ei ole tiedetty onko se lainkaan historiallisesti tosi ratkaisu. Nyt ajatusta voidaan kehitellä eteenpäin. Teimme myös toisen koekuopan, mutta sieltä ei kiveystä enää löytynyt, Selja Flink jatkaa.

  − Toisen pääsisäänkäynnin luota on löytynyt vankihuoneen muuria. Se on ollut betonikuoren alla ja kun kuori viime vuonna piikattiin pois, alkoi näkyä muuria ja portaiden osia.  Tämä huone on todennäköisesti se, jossa Kajaanin linnan kuuluisinta vankia Johannes Messeniusta pidettiin vuosikymmenten ajan, Selja Flink kertoo.

Upsalan yliopiston laki- ja valtiotieteen professori Johannes Messenius vangittiin vakoilusta epäiltynä vuonna 1616. Hän oli vankina Kajaanin linnassa vuoteen 1635 ja karuista oloista huolimatta hän kirjoitti viisitoista osaa käsittävän Ruotsin valtakunnan historian.

 Selja Flinkin mukaan Bockin suvun saagan pukin löytyminen on erittäin epätodennäköistä, koska minkäänlaista tietoa saagassa mainitusta kätköpaikasta, vanhasta kaivosta, ei ole löytynyt kaivauksin tai arkistolähteistä.

Muurien korjaustyöt jatkuvat näillä näkymin ensi toukokuun loppuun. Vaikka paljon saadaan tehtyä, jäävät työt edelleen kesken.  Kajaanin linna on korjaustöistä huolimatta avoinna yleisölle koko kesän.  ja siellä järjestetään mm, Kajaanin runoviikkojen esityksiä.

MLI