rakennusperinto.fi

Energiatodistuksesta tullee pakollinen uusiin rakennuksiin ja suureen osaan jo olemassa olevista. Olemassa oleville omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille todistus olisi vapaaehtoinen. Sitä ei vaadita vapaa-ajan asunnoilta eikä pieniltä rakennuksilta. Suojeltavat rakennukset, teollisuusrakennukset ja kirkot jäävät myös vaatimusten ulkopuolelle.

Energiatodistus olisi voimassa 10 vuotta, paitsi uusien asuinkerrostalojen, sekä liike- ja palvelurakennusten todistus olisi voimassa neljä vuotta.

Tavoitteena on saada laki energiatodistuksesta voimaan vuoden 2007 aikana, kuitenkin niin että olemassa olevilta rakennuksilta sitä vaadittaisiin vasta 2009 alussa.

Lailla pyritään energian säästöön

Energiatodistus auttaa kiinteistön omistajaa, ostajaa tai tulevaa vuokralaista arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja todennäköisiä käyttökustannuksia. Se kertoo myös toimenpiteitä joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa. Todistuksessa kiinteistölle annettaan energialuokka asteikolla A-G. A-luokan kiinteistö kuluttaa energia vähän ja G-luokan paljon.

Arvioiden mukaan kymmenen vuotta voimassa oleva todistus maksaisi uusille, enintään kuuden asunnon rakennuksille noin 150 euroa ja yli kuuden asunnon rivitaloille ja kerrostaloille noin 200 euroa. Olemassa olevissa yli kuuden asunnon asuinrakennuksissa energiatodistuksen kustannus on 100-300 euroa. Vapaaehtoinen energiatodistus vanhoille omakotitaloille maksaisi arvion mukaan noin 250-400 euroa. Kustannus riippuu kiinteistön sijainnista, lähtötietojen saatavuudesta ja siitä, laaditaanko energiatodistus kuntotarkastuksen yhteydessä.

Ammattilaiset laskevat energiatehokkuutta

Uuden rakennuksen energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija. Olemassa olevissa asunto-osakeyhtiöissä todistus sisältyy isännöitsijätodistukseen ja sen antaa isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Energiakatselmuksen yhteydessä annettavan energiatodistuksen antaa katselmuksen suorittaja.

Erillisen energiatodistuksen antajalla täytyy olla tietty säädetty pätevyys. Hänellä tulee olla ammattitutkinto ja hänen tulee olla perehtynyt energiatodistuksen laadintaan.

Energiatehokkuuden laskemisesta on tarkoitus säätää asetuksella heti lain antamisen jälkeen. Energiatehokkuuden arviointi perustuu joko ns. laskennalliseen kulutukseen tai rakennuksen toteutuneeseen energiankulutukseen. Hallituksen esitykseen kuuluu myös laki rakennusten ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta

Direktiivi velvoittaa energiatodistuksiin

Energiatodistusten käyttöön ottoon velvoittaa EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi. Taustalla on huoli rakennusten energiankulutuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja energian tuontiriippuvuudesta.

Energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä viidenneksellä koko EU:n alueella. Euroopassa rakennuksissa kulutetaan enemmän energiaa kuin liikenteessä tai teollisuudessa. Yli 40 prosenttia koko Euroopan energiasta kuluu rakennuksissa, ja tästä energiamäärästä kaksi kolmasosaa kuluu kotitalouksissa. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia.

”Myöskään rakennuksesta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kaavalla, rakennussuojelulain (60/195) tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) mukaisella päätöksellä tai joka on Museoviraston tekemässä inventoinnissa määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi eikä kirkosta tai muusta uskonnollisen yhdyskunnan omistamasta paikasta, jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja, ei tarvitsisi hankkia energiatodistusta.”

Hallituksen esitys eduskunnalle rakennuksen energiatehokuutta koskevaksi lainsäädännöksi