rakennusperinto.fi

Apteekit kuuluvat kirkkojen, kievareiden ja raatihuoneiden ohella kaupunkien vanhimpiin julkisiin instituutioihin. Ne sijaitsivat yleensä kaupunkikuvallisesti merkittävillä paikoilla, useimmiten katujen kulmissa tai aukioiden laidoilla.

Apteekkien omat tunnusmerkit, esimerkiksi eläin- ja lintuaiheet juontavat juurensa jo keskiaikaan, jolloin lukutaidoton kaupunkilainen saattoi eläinsymbolin välityksellä tunnistaa apteekin. Myöhemmin tunnukset ovat saaneet uusia merkityksiä, jotka liittyvät eri eläinlajien luontaisiin ominaisuuksiin kuten vahvuuteen, kestävyyteen ja henkevyyteen.

Apteekkiin ovat kuuluneet lääkkeiden valmistuksen vaatimat huoneet, laboratoriot ja varastot. Huolella toteutetut sisätilat ovat heijastaneet apteekkilaitoksen pysyviä arvoja yhteiskunnan vankkana instituutiona. Sisätilojen kalusteiden ja yksityiskohtien, kuten lasimaalausten, mosaiikkien ja koristeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on käytetty alan parhaita ammattilaisia. Myös materiaalit on valittu huolella.

Helsingin kasvu lisäsi apteekkien määrää

Helsinki kasvoi pienestä hallintokaupungista teollistuvaksi kivikaupungiksi 1800 -1900-luvun vaihteessa ja samalla apteekkien määrä kasvoi nopeasti useilla kymmenillä. Aikakauden tyylivirtaukset kuten art nouveau ja jugend näkyvät selvästi sisätiloissa, joiden kalusteita ja yksityiskohtia suunnittelivat arkkitehdit. Taitavat puusepät ja koristemaalausalan erikoisliikkeet toteuttivat suunnitelmat. Tähän päivään Helsingissä on säilynyt vain yksi alkuperäinen 1900-luvun alun apteekki-interiööri, Joutsen-apteekissa Lapinlahdenkadulla.  

1990-luvun lait muuttivat apteekkien tilanteen

Apteekkien toimintaedellytykset muuttuivat ratkaisevasti 1990-luvulla. Uusi lainsäädäntö ei enää rajannut apteekin sijaintia, vaan se saattoi muuttaa liiketaloudellisesti edullisemmalle paikalle. Apteekkarin vaihtuessa uuden apteekkarin ei myöskään enää tarvinnut lunastaa vanhoja kalusteita. Monet apteekit muuttivat nykyaikaisempiin ja pienempiin liiketiloihin ja apteekkien sisustus uusittiin itsepalveluhenkiseksi.

Samalla apteekit hävisivät kaupunkikuvasta ja muuttuivat osaksi tavaratalon, ostoskeskuksen tai metroaseman elämää. Hierarkkisuuden ja yhteiskunnallisen statuksen korvasi kannattavuus ja sen myötä myös arkisuus. Itsepalveluapteekeissa vanhojen apteekkien ilmapiiri haihtui kuin eetteri ilmaan.

Suojeluyritykset eivät auttaneet

Vanhojen apteekkien sisustusten säilymistä on pyritty edistämään lainsäädännöllisin keinoin. Apteekin liikevaihtoon kuuluvasta apteekkimaksusta voi hakea erillistä alennusta, jos apteekki sijaitsee alkuperäisellä paikalla ja kalusteet ovat alkuperäiset. Tämä ei ole kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, ja vanhaan ilmapiirin voi Helsingissä astua vain Joutsen-apteekissa.

Margaretha Ehrström

Museovirasto ottaa mielellään vastaan tietoja eri paikkakuntien hyvin säilyneistä apteekeista. Margaretha.Ehrström@nba.fi