Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Toimintakeskus, saimaannorppa ja teollisuushistoria mahtuvat Kangassaareen
Toimintakeskus, saimaannorppa ja teollisuushistoria mahtuvat Kangassaareen
1.11.2006
Suomen MS-liitto kehittää Enonkosken Kangassaarelle kurssi- ja toimintakeskustasta, joka tarjoaisi mahdollisimman esteettömiä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia erilaisille ihmisille. Arvokkaan luonnon lisäksi saarella on jäänteitä 1800-luvun lasitehtaasta, vanhasta sahasta ja lotjatelakasta. Risto Vuolle-Apialan laatima rantaosayleiskaava on palannut lausuntokierrokselta, ja niin Savonlinnan maakuntamuseo, Museovirasto kuin Itä Savon ympäristökeskuskin ovat olleet tyytyväisiä kaavaan.
Kangassaari on noin 35 hehtaarin kokoinen Saimaan Enonveteen pistävä niemi vain muutaman kilometrin päässä Enonkosken kirkonkylästä. Se sijaitsee matkailupalvelujen kannalta edullisesti Joutenveden kaakkoisosassa syväväylän tuntumassa. Sen monipuolinen luonto ja kulttuurihistoria tekivät siitä kuitenkin poikkeuksellisen haastavan kaavoituskohteen. Eri viranomaiset toivat näkökantansa esiin jo valmisteluvaiheessa ja ne on merkitty kaavakarttaan toivotulla tavalla.
Lasitehdas rakennettiin 1800-luvulla
Kangassaareen rakennettiin Koskilan lasitehdas vuonna 1858. Se oli ensimmäinen sisämaahan rakennettu lasitehdas, muu varhainen lasiteollisuus sijoittui Etelä-Suomeen ja länsirannikolle. Toinen sisämaan lasitehdas oli Joensuun Utra. Koskilan tehdas toimi vuoteen 1903 ja se on merkittävä osa Savonlinnan seudun teollisuushistoriaa. Se vaikutti myös Enonkosken kunnan syntyyn.
Tehtaan toiminnan lakattua sai tehdasalue olla rauhassa. Sen vuoksi lasiteollisuuden jäännöksiä löytyy vielä maanpinnan alta. Niitä on löydetty myös rantojen läheltä vedestä. Lasitehtaan isännöitsijän asunto ja piharakennus ovat säilyneet, samoin pihapiirin navetan kiviseinät. Saarella toimineesta sahasta ja lotjatelakasta on jäljellä rakennelmia ja maastorakenteita. Varsinaisen lasihytin ja oheisrakennusten paikat tiedetään varsin tarkasti ja ne ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaehdotuksessa varhaisen teollisuuden paikat on suojeltu ja suojelutavoitteet on kirjattu tarkasti kaavamääräyksiin.
Saimaannorpan elintilasta pidetään huolta
Saimaannorpan elinolojen vuoksi kaavaprosessiin liittyi myös Natura-arviointi. Kangassaari kuuluu Joutenvesi –Pyyvesi nimiseen Natura 2000 verkostoon. Kesäkuussa valmistuneessa arvioinnissa todettiin, ettei ranta-asemakaavasta koidu merkittävää haittaa kyseisen Natura-alueen suojeluarvoille, kunhan toiminta tapahtuu Suomen MS-liiton kuvauksen ja kaavaselostuksen mukaisesti. Kaavoitusprosessiin sisältyvän luontoselvityksen yhteydessä alueella tavattiin myös uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja, metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä sekä EU:n luontodirektiivin suojelemia lepakoita.
Luontoliikuntaa ja luontomatkailua Kangassaareen
MS-liitto osti valtaosan Kangassaaresta Enonkosken kunnalta 1998 ja käynnisti sen jälkeen kaavoitusprosessin. Liitto kunnosti saaren 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset. Esteetöntä luontoliikuntaa ja matkailua varten liitto perusti hankkeen, joka päättyi tänä vuonna. Hankkeessa kehitettiin esteettömiä luontomatkailupalveluita, joita testattiin eri yhteistyökumppanien kanssa. Tulevissa palveluissa, mm. koulutuksissa, kursseissa, leireissä ja lomissa yhdistetään luonnontuntemusta, ympäristökasvatusta ja historiaa. Lisäksi luotiin kehystarina, jonka kertojana on Kangassaaren hyvä haltija Tykö, joka tutustuttaa vieraan saaren historiaan ja rikkaaseen luontoon.
