Etusivu » Uutiset » Uutiset 2006 » Savukoski
Tarkkalan erämaatilalla opittiin korjaus- ja perinnerakentamista
27.12.2006
Savukosken Tarkkalassa on kahdenkymmenen asteen pakkanen, lumi kimaltaa ja narisee jaloissa. Kauempaa kuuluu Kuisjoen kosken kuohu. Tarkkalan erämaatilalle on yli kahdenkymmenen kilometrin matka metsäautotietä. Savukosken savottaperinne -hankkeen ohjausryhmä on katsomassa vuoden mittaan tilalla tehtyjä töitä. Rakennukset alkavat olla kunnossa, ensi kesäksi jää joitakin viimeistelytöitä ja päärakennuksen lattian hionta ja maalaus aidolla pellavaöljymaalilla.
Tarkkalan päärakennus on peräisin 1900-luvun alusta; ensimmäisen asukkaan Aleksanteri Starckin perhe tosin saapui paikalle jo 1800-luvun lopulla. Vuonna 1921 tilalle muuttanut Juho Heikki Riikonen osti tilan perintötilaksi 1941 ja hänen poikansa Salomo asui tilalla 1980-luvulle asti. Sen jälkeen sitä pidettiin loma-asuntona 1990-luvulle. Savukosken kunta osti tilan 2004. Tarkkalaan kuuluu päärakennuksen lisäksi navetta, savusauna ja aitta, jotka nyt on kunnostettu. Lisäksi sinne siirrettiin Kotaselän kämpän sauna. Suojaustoimia odottavat vielä riihi ja työkaluvaja.
Savukosken savottaperinteen vaaliminen – hankkeessa kunnostettiin viime kesänä myös Saihon partiokämppä. Aiemmin on laitettu kuntoon Pyhäjoen Alatammen kämppä, Reutuvaaran kämppäkartano ja Kuusikko-ojan kämppä. Nyt ne palvelevat matkailutarkoituksia.
– Matkailu ja luonnontuotteiden hyödyntäminen ovat Savukosken kunnan painopistealueita, kertoo Mauri Aarrevaara, Savukosken kunnanjohtaja. Savukoskella on tehty lujasti töitä, jotta kriisiin joutunut talous saatiin kuntoon. Erilaisilla säästö- ja kehittämistoimilla on onnistuttu paikkaamaan rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia.
– Kun tulin tänne 1978 metsureita kunnassa oli 160. Nyt heitä on kaksikymmentä. Puuta kaadetaan yhtä paljon kuin ennen, mutta nykyisin yksi monitoimikone tekee kahdenkymmenen miehen työt, hän kertoo. Myös pinta-alaverotuksen muuttuminen aiheutti loven yhteisöverosta kunnalle tilitettäviin tuloihin.
– Näitä isoja asioita on pitänyt paikata. Luonnontuotteiden hyödyntämisen vuoksi kunta perusti ison marjanpuhdistuslaitoksen. Siellä puhdistuu 2000 kiloa marjaa tunnissa. Laitos ei kunnallisena toiminut kovinkaan hyvin, mutta se on myyty Riitan Herkku OY:lle, joka nykyisin ostaa marjoja eri puolilta Lappia ja toimittaa ne sitten jatkojalostukseen tai suoraan Keski-Euroopan markkinoille.
Savottaperinne on tärkeä osa historiaa
– Savottaperinne-hankkeen puitteissa kunnostettujen kämppien ja nyt Tarkkalan tilan merkitys on erityisesti kulttuurihistoriallisesti iso. Savottaperinteellä on suuri merkitys kunnan historiassa, Mauri Aarrevaara toteaa. – Savukosken savottatyömailla tienasivat leipänsä vuosikymmenien ajan useat saulaiset ja etelän lentojätkät. Viimeinen työmaa päättyi vuonna 1988 Sotataipaleessa ja uitto Kemijoessa loppui vuonna 1991. Tulppion konesavotta vuosina 1913-1916 oli Suomen ensimmäinen konesavotta. Amerikasta hankituilla telaketjuilla kulkevilla höyryvetureilla kuljetettiin puuta kairasta eteenpäin. Savotan isä oli Kemiyhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg, joka kansan suussa taipui pian Samperiksi, kerrotaan kunnan verkkosivuilla.
1950-60 luvun isot metsätyömaat nostivat kunnan asukasmäärän kolmeenkin tuhanteen. Nyt asukkaita on 1300. Sen sijaan poroja kunnassa on noin 12 000.
Kämpät ovat Museoviraston omistamia, mutta niiden hallinta on siirretty kunnalle. Niitä käytetään matkailussa käyntikohteina ja niitä voi vuokrata myös yöpymiseen. – Käytössä olisi vielä kehittämisen varaa. Historiaa pitäisi pystyä tuomaan myös turisteille, sitä pitäisi tuotteistaa ja elävöittää, miettii Aarrevaara.
Miehet ovat työllistyneet hankkeen jälkeen
Matti Harju työvoimatoimistosta on ollut hankkeessa mukana ja osoittanut hankkeeseen työntekijöitä. Miehet ovat oppineet perinne- ja korjausrakentamista, käytännön harjoittelun lisäksi he ovat osallistuneet opetusjaksoihin. – Korjausrakentamisen ammattilaisille on kysyntää Lapin tunturikeskuksissa, joissa rakennetaan paljon. Tämä hanke on parantanut valmiuksia ja moni osallistunut on nyt työllistynyt hyvin, Matti Harju kertoo.
Jussi Kotala vastasi työmaasta. Hän osaa paitsi rakentaa ja johtaa töitä työmaalla, myös tehdä hankinnat ja hoitaa tarvittavat paperityöt.
– Lähin rautakauppa on sadan kilometrin päässä, joten hankinnat on ennakoitava kunnolla. Miehet myös ehtivät kolmen vuoden projektin aikana vaihtua moneen kertaan, joten koulutus oli jatkuvaa. Koska työmiehet tekivät lyhennettyä työviikkoa ja lisäksi matkoihin meni paljon aikaa niin töiden suunnittelu oli tavallistakin tärkeämpää, kertoo Jussi Kotala.
Hän on jo kaavaillut ensi kesän töitä. Päärakennuksen lattiat hiotaan ja maalataan, lattiaan tehdään luukku ja hoidetaan monenlaisia viimeistelytöitä ja loppusiivousta. Korjaamatta jääneet työkaluvaja ja riihi luultavasti suojataan. Ympäristökeskuksen tuella Tarkkalassa tehdään kasvillisuuskartoitus ja maisemanhoitotöitä. Erämaatilan avajaisia vietetään ensi syksynä, silloin on kaikki valmista.
Tarkkalan erämaatilan korjauksesta valmistunut restaurointiraportti:
Tarkkala.pdf
(17,49 megatavua)
