Etusivu » Muuta sisältöä » Euroopan rakennusperintöpäivät » Suomalaiset seurantalot - vuositeema 2008
Suomalaiset seurantalot rakennusperintöpäivien teemana vuonna 2008
Elävää paikallishistoriaa ~ Kansalaistoimintaa ~ Rakennusperintöä
Vuonna 2008 Euroopan rakennusperintöpäivien huomion kohteena olivat seurojen ja työväenyhdistysten talot. Seurantalon kautta voi lähestyä niin nykypäivän kansalaistoimintaa kuin kansakuntamme historiaa. Seurantalo on arkkitehtuuriltaan kiinnostava, helposti tunnistettava rakennustyyppi. Seurantalot ovat kansanrakentamista parhaimmillaan.
Vuoden 2008 rakennusperintöpäivien tapahtumia järjestettiin seurantaloilla ympäri Suomen. Opastetut kierrokset, näyttelyt, seminaarit, työnäytökset ja talkoot sopivat päivien viettoon. Seurantaloja juhlittiin myös perinteisten markkinoiden ja iltamien muodossa.
Kirja tausta-aineistoksi
Tapahtumanjärjestäjien tueksi tuotettiin seurantaloja käsittelevä kirja Yhdessä rakennetut - Med gemensamma krafter sekä juliste, jolla saattoi mainostaa paikallista tapahtumaa. Kirja ja juliste julkaistiin 2.4.2008. Teemavuoden materiaali löytyy sivulta Aineistoja.
Seurantalot ja Suomi
Seurantalot ovat aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Niitä ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies- ja urheiluseurat, suojeluskunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Taloja on nykyisin noin 2500. Huomattava osa taloista on ehtinyt tuhoutua vuosikymmenten mittaan.
Ensimmäiset seurantalot rakennettiin 1880-luvulla, jolloin sekä työväenliike että suomalaiskansallinen liike olivat nousussa. Yhdistyksissä eri säätyjen jäsenet hankkivat sivistystä ja ottivat vastuuta oman yhteisön asioista verrattain tasavertaisina.
Vapaapalokunnat ja raittiusseurat alkoivat ensimmäisinä rakentaa toiminnalleen taloja. Kiivaimmin taloja valmistui noin sata vuotta sitten. Pelkästään työväenyhdistykset rakensivat Suomessa 1900-luvun alussa jopa 150 taloa vuosittain.
Seurantalot ovat tärkeitä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synnyn muistomerkkejä, jotka tarjoavat aidon tyyssijan kertomuksille Suomen kehityksestä itsenäiseksi valtioksi. Kansanliikkeiden jopa sanotaan luoneen Suomen kansakunnan.
Teatteria, politiikkaa ja perhetapahtumia
Moni poliitikkomme on kouliintunut tehtäväänsä seurantalossa ja moni ammattiteatteri on syntynyt seurantalojen harrastajateatterista. Seurantaloissa on tanssittu, soitettu ja laulettu, voimisteltu ja leikitty, pidetty käräjiä ja neuvotteluja, käyty myyjäisissä ja juhlissa.
Seurantalot ovat eläviä paikallisia kulttuurikeskuksia ja yhteisöllisen toiminnan koteja. Monesti seurantalo on koko kylän ainoa kokoontumispaikka. Lisäksi ne ovat suosittuja häiden ja muiden perhetapahtumien viettopaikkoja. Seurantalojen kotisivuilta voi etsiä sopivan tilan juhlilleen.
Kansanrakentamisesta Alvar Aaltoon
Valtaosa seurantaloista rakennettiin perinteiseen kansan tapaan. Talot mukailevat rakentamisajankohtansa tyylisuuntauksia uusrenessanssia, kansallisromantiikkaa ja funktionalismia.
Etenkin kaupunkien seurantaloissa tavoiteltiin toisinaan jopa palatsimaista loistokkuutta. Suunnittelijoiden joukossa on maamme nimekkäimpiä arkkitehteja kuten Theodor Höijer, Eliel Saarinen ja Alvar Aalto. Noin neljäsosa Suomen seurantaloista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi.
Talkoilla kohennetaan taloa ja henkeä
Pääosa taloista on rakennettu talkoilla. Talkoilla niitä myös korjataan. Seurantalojen korjaamista avustetaan vuosittain valtion varoista, mutta talkoilla on edelleen suuri merkitys. Talkoot kohentavat talojen kuntoa, mutta ne kohottavat myös seurantalohenkeä. Yhdessä korjatusta talosta tulee kaikille läheinen paikka.
Aatteelliset yhdistykset rakentavat enää ani harvoin kokonaan uusia rakennuksia toiminnalleen. Kyläyhdistykset saavat toisinaan haltuunsa vanhoja kansakouluja ja synnyttävät näin uusia seurantaloja.
Linkkejä:
Suomen rakennustaiteen museon seurantalosivusto
