Käyttäjien kuvia 2010
Paltaniemen erämaakirkko keskellä metsähautausmaata näkyy valaistuna kilometrien päästä. Julkisivuvalaistusta suunnitellessani halusin korostaa valolla puurakennusta pehmeästi, jättäen harkittuja valo- ja varjoalueita seinäpinnoille. Ikään kuin valo tulisi näkymättömistä soihduista tai jätkänkynttilöistä, kertoo valosuunnittelija, kuvan lähettänyt Jukka Korpihete.
Linnojen alkuperäinen tarkoitus on olla saavuttamattomia. Nyt niitä muutetaan esteettömiksi. Kuvan Olavinlinnalle laaditaan parhaillaan esteettömyyskartoitusta. Turun linnan kynnyksiä on jo madallettu – katso uutinen Kulku Turun linnaan on pian esteetön. Kuva Johanna Nordman.
Espoon tuomiokirkon peruskorjaus valmistui jouluksi. Korjauksen myötä kirkko sai uuden valaistuksen. Kuva Marjukka Kulmanen
Miksi muualla usein on rumempaa kuin Outokummussa ihmetteli kaivoksen talvimaisemasta kuvan lähettänyt Pekka Piiparinen jo lapsena. Hänen kuvaamiaan näkökulmia suomalaiseen rakennettuun ympäristöön avautuu laajemmalti sivustolla www.maisemat.fi.
Urajärven kartano Asikkalassa ei tuudittaudu talviuneen. Kartanon entisöintityöt ja kehittämishankkeet elävät toisaalla, tekijöiden omilla verstailla, ja kevääseen mennessä syntynee myös kartanon tulevaisuutta hahmottavia opinnäytetöitä. Kuva Marja Ivars
Tuusulan kulttuurimaisema on ahkerassa koulutuskäytössä. Arkkitehtiveljesten Toivo ja Jussi Paatelan suunnittelema kotitalousopettajaopiston talo tarjoaa nykyisin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetusta nimellä Keudan ammattiopisto ja aikuiskoulutus. Kuva Soile Tirilä.
Ruskon seurakunta poisti ylikasvaneen kuusiaidan kirkon ympäriltä, ja hieno keskiaikainen kivikirkko näkyy kuin ennen vanhaan. Kuva Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo.
Museovirastoon lähetettiin lausuntopyyntö. Saako Kansallisteatterin sisätiloja muuttaa, ja jos niin miten? Museovirasto vastasi. Katso uutinen, joka kertoo että suojeltu kansallisomaisuus osaa ja saa elää nykyajassa. Kuva Marjukka Kulmanen.
Inventointien ulkopuolelle jäänyt hyväkuntoinen vuonna 1928 valmistunut hirsirakennus sai purkuluvan kaikessa hiljaisuudessa. Museoviranomaisilta ei pyydetty lausuntoa. Kuva Kaj Höglund, Pohjanmaan museo.
Tamperelaisen, vuonna 1959 valmistuneen Asunto Oy Koulutanhuan alkuperäiseen keittiöön tuotiin huoneistoremontin yhteydessä nykyajan mukavuudet, mutta arvokkaat vanhat kaapistot kunnostettiin omistajansa tarkan ohjeistuksen mukaan. Valokuva Jonas Malmberg.
Helsingin edustalla Vallisaaressa vuonna 1937 tapahtuneen lataamon räjähdyksen seurauksena maastossa on vieläkin suuri määrä räjähtämättömiä ammuksia. Näiden ammusten raivaaminen on puolustusvoimien mukaan mahdoton tehtävä nykyresursseilla. Saaressa on myös paljon muuta varjeltavaa. Metsähallitus kutsui Museoviraston talkoisiin ja pohtimaan saaren käyttöä tulevaisuudessa. Kuva Elisa Heikkilä.
Alun perin nyky-Töölön tieltä siirretyn, Kulosaaren vanhimman talon elinkaari talona päättyi 5.10.2010. Helsingin kaupunginhallitus purki voimassa olleen kaavan suojelumallin. Talon uusklassisen asun on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio. – Purku kertoo riittämättömien kaavoituksen taustaselvitysten turmiollisuudesta, viestittää talon kuvannut arkkitehti Heikki Kukkonen. Hän myös lähikuvasi täysin tervettä hirsikertaa todisteeksi purkutalon ensiluokkaisesta kunnosta. Kuva Heikki Kukkonen.
Eduskunnan kirjastossa pääsee yhtaikaa ihailemaan Unescon maailmanperintökohteita Kiinassa ja Suomessa . Näyttely juhlistaa Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Kuva Soile Tirilä.
Huomaatko eron ikkunoissa? Kuva: Ulla Setälä.
Syksy on rakennusten kunnostuksen ja ylläpidon kulta-aikaa. Kuvassa Kumpulan siirtolapuutarharhan museomökki, joka on säilynyt sotia edeltävässä asussa. Kuva: Soile Tirilä.
Pyhän Henrikin kattoristikoissa havaittiin vakavia vaurioita kesällä 2009. Hätäkorjausten jälkeen kirkkoa oli mahdollista käyttää. Lopullinen korjaus on nyt päättymässä. Prosessi alkoi, kun Isä Marino huomasi kirkonkellon äänen muuttuneen ja kiipesi ullakolle. Kuva Marino Trevisini.
Onko skeittipuisto kulttuurimaisemaa, pohditaan perjantaina Micropoliksessa eli Eläintarhan skeittipuistossa. Tapahtuma kuuluu ensi viikonloppuna vietettäviin Euroopan rakennusperintöpäiviin. Tapahtumakalenteri on täynnä päivien tapahtumia. Kuva Janne Saario.
Vuonna 1908 valmistunut Helsingin Työväenyhdistyksen omistama Paasitorni nousi julkisuuteen, kun tanskalaisen työväenmuseon johtaja Peter Ludvigsen ehdotti sitä Unescon maailmanperintöluetteloon yhdessä yhdeksän muun työväenliikkeen rakennuksen kanssa. Kuva Soile Tirilä.
Valhalla rakennettiin Richard Wagnerin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi 1913 Urajärven kartanon puistoon. Kartano on korjausten vuoksi suljettu yleisöltä, mutta avointen ovien päivänä 17.8. yleisö pääsi tutustumaan alueeseen. Kuva Nanna Kymäläinen.
Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtuman juhla-areenana toimii 1800-luvulla rakennettu keskusbastioni, joka on suojattu modernilla telttakatoksella. Kuva Marja Sahlberg.
Tuulivoimaa vanhaan malliin. Korsnäsin Harrströmin kylän tuulimyllyt rakennettiin 1800-luvulla, ja siitä lähtien ne ovat olleet kylän maamerkkeinä. Kylä ja sen kalasatama muodostavat RKY-alueen. Kuva Marja-Leena Ikkala.
Fiskarsin 1649 perustettu ruukki on nykyisin taiteilijoiden ja muotoilijoiden aluetta ja hyvä kesäretken kohde. Miljöön lisäksi voi tutustua lukuisiin näyttelyihin. Arkkitehtien, muotoilijoiden, käsityöläisten ja taiteilijoiden Puun syy! -näyttelyssä tutkitaan sitä, mihin puu venyy ja mitä metsä merkitsee. Kuva Heikki Siirilä.
Aurajoen rannat ovat historiallisesti kerrostunutta ympäristöä ja yksi Turun hienoimmista piirteistä, elävää kansallismaisemaa. Rannoilla on kuvan vanhemman rakentamisen lisäksi korkeatasoista uudempaa arkkitehtuuria. Jokirantojen kehittäminen on jatkuvasti ajankohtainen kaupunkikuvallinen haaste. Kuva Soile Tirilä.
Yli-Lauroselan talomuseossa Ilmajoella voi tutustua viime kesänä perinteisin menetelmin tehtyyn olkikattoon. Kuva Päivi Eronen.
Maailmanperintöavustusten tuella korjataan noin kolmeakymmentä rakennusta Vanhassa Raumassa. Vanha Rauma valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä pohjoisesta puukaupungista. Kuva Soile Tirilä.
Vaasan Höyrymyllystä etelään on Pakkahuoneenpuisto eli Satamapuisto. Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan höyrymylly on RKY kohde. Kuva: Soile Tirilä.
Söderskärin majakan julkisivua kunnostetaan tänä vuonna Museoviraston entistämisavustuksella. Majakan suojelu rakennussuojelulailla on vireillä. Söderskärin majakka- ja luotsisaaret ovat RKY-kohde. Kuva Janne Saavalainen.
Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Uudenmaan ympäristökeskuksen Prijuutti-rakennuksen suojelupäätöksen. Tuusulan Hyrylässä sijaitsevan rakennuksen suojelua esitti Tuusula-Seura ry, ja Museovirasto piti rakennussuojelulain käyttöä perusteltuna. Kunta suunnittelee rakennuksen siirtämistä toiseen paikkaan. Kuva Lauri Putkonen.
Pälkäneen uusi S-market kirkon vieressä. Kuva Minna Perähuhta.
Seurasaaressa voi tänä kesänä osallistua opastuskierrosten lisäksi puistokävelyihin, konsertteihin ja kansantanssi-tapahtumiin. Juhannuksena poltetaan juhannusvalkeita ja elokuun alussa järjestetään soivia opastuskierroksia. Kuva Soile Tirilä.
Aarne Ervin suunnittelema Nuojuan voimalaitos (1946-1955) Vaalassa kuuluu Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitoksiin. Ne muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Kuva Soile Tirilä.
Kerimäen kirkkoon saavuttiin ennen veneellä. Jouhenlahden rannassa on säilynyt 15 venevajan rivistö. Myös vanha tie rannasta kirkolle on edelleen käytössä. Vajojen edessä ui silkkiuikku. Kuva Lauri Putkonen.
Pinja Metsärannan toimittama kirja Linnoista lähiöihin, rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa on ilmestynyt. Kirjassa esitellään valikoima RKY-kohteita. Niihin kuuluu myös Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäellä Arto Sipisen suunnittelemien 1970-luvun Historican ja Hallintorakennuksen välissä on seminaarinaikainen, 1800-luvun lopun rakennus. Kuva Soile Tirilä.
Mikkelin Pikkutori muuttuu. Vuonna 1940 väliaikaiseksi rakennettu kauppahalli on purettu, ja vanhan linja-autoaseman laiturien alle rakennetaan liiketilaa ja päälle uutta kauppakeskusta. Toriparkin kaivantoa ympäröivä vaneriaita pilkottaa porttirakennusten välistä. Kuva Ulla Salmela.
Olympiastadionin kenttää uusitaan parhaillaan jalkapallon kansainvälisten vaatimusten mukaiseksi. Kenttä valmistuu heinäkuussa. Syksyllä aloitetaan Stadionin tornin ja torniin liittyvien vanhojen selostamoiden korjaustyöt. Myös tornin hissi uusitaan. Museovirasto valvoo korjaustöitä. Kuva Elisa Heikkilä
Maailman suurin puukirkko, Kerimäen kirkko maalattiin viime vuonna. Se valmistui 1847, ja sinne mahtuu istumaan yli kolme tuhatta henkeä, seisomapaikat mukaan lukien tilaa on viidelle tuhannelle ihmiselle. Kuva Olli Cavén.
Kevätsiivouksen aika. Helsingin Pohjois-Esplanadi kolmosta siistitään. Kuva Lauri Putkonen.
Rakennustutkijat perehtyivät lähiöiden suojeluun Helsingin Siltamäessä. Kuva Tuija Mikkonen.
Arto Ylämäki nuorentaa vanhaa Åkero-puuta. Yli sata kotipuutarhuria perehtyi hedelmäpuiden leikkaamiseen Kuusiston kartanopuistossa. Kuva Marja Ivars.
Katajanokan kaupunkikuvan tulevaisuudesta päätetään huomenna. Elisa Heikkilä.
Kuutti Lavosen tulkinta pääsiäisen tapahtumista on Tyrvään Pyhän Olavin kirkon lehterikaiteessa. Yleisölle kirkko avautuu 2. toukokuuta. Kuva Laura Tuominen.
Vielä talvea. Vanha Särestö, Kittilä, Kaukonen, Ounasjoen rannalla. Kuva Terho Mikael Paksuniemi.
Veistoleirillä noin viisitoista Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijaa veistää kattotuolin osia Pälkäneen rauniokirkkoon. Kuva Minna Turunen.
Porvoon tuhopolton jälkeen restauroitu tuomiokirkko on jälleen ottanut paikkansa kansallismaisemassa. Kuvakulma on sama kuin Louis Sparrella aikoinaan. Tommi Lindh.
Onko Turkuunkin rakennettu lumilinna? Turun linnan esilinnan valkoiseksi kalkitut muurit hohtavat lumisessa maisemassa. Selja Flink, 2010.
Outokummun Vanhasta kaivoksesta suunnitellaan Pohjois-Karjalan matkailun imuria. Kuva Tuija Mikkonen.
Verlan maailmanperintökohteessa hoidetaan tänä talvena maisemaa. Mukana työssä on hevosmetsuri. Kuva Tarja Antikainen, Verlan tehdasmuseo.
Tyrvään kirkko seisoo ylväässä rauhassaan. Kevääksi odotetaan taas runsaita matkailijavirtoja. Kasvaneet matkailijamäärät luovat uusia paineita vanhalle kylä- ja kirkkomaisemalle. Kuva Laura Tuominen.
Välimaan asuinkenttä Tenojoen varressa Utsjoella. Kuva: Tuija Mikkonen.
Martti Jaatisen 1950-luvulla suunnittelemaa Riihimäen linja-autoasemaa uhkaa purkaminen. Kuva Eva Tuominen.
Sibeliuksen kotimuseo Ainola talviasussa 15.1.2010. Sisäänkäyntiportaan vasemmalle puolelle rakennetaan keväällä henkilönostin. Aiemmin asuntona toiminut huoltorakennus, joka ei näy kuvassa, muutetaan museomyymäläksi ja kahvilaksi. Tilaa tulee myös pienille näyttelyille ja kokouksille. Kuva Kari Gröndahl.
Mikä sopisikaan paremmin suomalaiseen metsämaisemaan kuin puhdas valkoinen funkis! Erik Bryggman suunnittelema Suomen Urheiluopisto Vierumäellä. Kuva Sirkkaliisa Jetsonen. MV/RHO.
Helsingin Tähtitorninmäkeä. Seija Linnanmäki, MV/RHO.