Etusivu » Käyttäjien kuvagalleria
Käyttäjien kuvagalleria
Joensuun Kiihtelysvaaran Huhtilammin valtakunnallisesti merkittävissä maisemissa kunnostettu maitopöytä. Kuva Hannu Piipponen.
Alvar Aallon Imatralle suunnittelema Vuoksenniskan kirkko (1959) on modernin kirkkoarkkitehtuurin helmi. Kuva Jonas Malmberg.
Heikki von Herzen kritisoi kirjassa "Koti vaiko kasarmi lapsillemme" (1946) Turkuun vuosina 1943-1944 valmistuneita perheasuntotaloja. Hänen mukaansa lapsiperheille tarkoitetut rakennukset on sijoitettu ikävään louhikkoon. Nykyisin Martin alue, jossa em. asuintalot sijaitsevat, on Turun arvostetuimpia, vaikka kalliot ovat vielä paikallaan, tai kenties juuri sen vuoksi. Kuva Leo-Lassi Kinnunen.
Lahnajärven taukopaikka oli 1950-luvulla ensimmäisiä lajissaan Suomessa. Turku–Helsinki-moottoritien valmistuttua vuonna 2008 sen toiminta on hiipunut. Kuva Jonas Malmberg
Koko perheen loppiaistapahtumaa vietetään Olavinlinnassa ja Riihisaaressa 6.1.2012 kello 10-16. Ilmaistapahtuman ohjelmassa on mm. Nuutti-pukkien askartelua, taikuriesitys ja keppihevosratsastusta. Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta http://www.nba.fi/fi/museot/olavinlinna/tapahtumat. Kuva Museovirasto/Esko Ikonen
Vanhan kirkon puisto Helsingissä 2010. Kuva Jonas Malmberg
Onko joulupukin reki vielä paketissa? Tieliikenteen alan valtakunnallisen erikoismuseon Mobilian esinekokoelmat ovat hyvässä säilytyksessä varastotiloissa. Jonas Malmberg
Kotkaniemi Luumäellä oli presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotina vuodesta 1908 alkaen. Svinhufvudin 150-vuotispäivän kunniaksi Kotkaniemi on avoinna sunnuntaina 18.12.2011 klo 12–16. Kuva Museovirasto.
.jpg "Kino-Palatsi Helsingissä toimi Suomi-Filmin ensi-iltateatterina vuoteen 1965 asti, jonka jälkeen paikalle rakennettiin Akateeminen kirjakauppa. Kuva Arkkitehtuurimuseo.")
Kino-Palatsi Helsingissä toimi Suomi-Filmin ensi-iltateatterina vuoteen 1965 asti, jonka jälkeen paikalle rakennettiin Akateeminen kirjakauppa. Kuva Arkkitehtuurimuseo.
Kuvassa vuoden 1963 keittiö, joka selviytyi linjasaneerauksesta. Astianpesukone ja mikroaaltouuni löysivät paikkansa. Vaurioituneet tiskipöytä ja osa mustista seinälaatoista vaihdettiin uusiin ja valaistusta lisättiin kirpputorihankinnoilla. Musta lattia sai uuden linoleumin vanhan kuosin mukaisena. Kuva Jonas Malmberg
Alvar Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon arvokkaat yksityiskohdat ja pinnat on suojattu työmaalla jämäköin vanerikerroksin. Runsaan vuoden kuluttua valmistuvan peruskorjauksen jälkeen sali jää konserttikäyttöön. Museovirasto palaa toimistosiipeen. Kuva Jonas Malmberg
Kansallismuseon pääsisäänkäynnin ylle on levitetty suojaverkko osin huonokuntoisten vuolukivikoristeiden takia. Kuva Mirva Mattila
Tuula ja Jonathan Flemingin sekä Esko Kahrin suunnittelema Koulukatu 3-5 vuodelta 1970 on vahvailmeisen modernistinen ja omaleimainen luhtikäytävärakennus Vaasassa. Kuva Jonas Malmberg
Eurassa sijaitsevan Lähteenojan vanha kivimakasiini vuodelta 1894 on kunnostettu kokonaisuudessaan vuonna 2010. Makasiiniin on kerätty näytteille Lähteenojan tilan vanhoja esineitä. Kuva Kalle Virtanen
Aarne Ehojoen suunnittelema Kaivokselan kirkko vuodelta 1969 vaurioitui tuhopoltossa viisi vuotta sitten 15.10.2006 ja odottaa kohtaloaan. Kuva Jonas Malmberg.
Vanajanlinnan punatiilinen päärakennus Hämeenlinnassa on suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksia 1920-luvulta. Kartano on Sigurd Frosteruksen taiteellinen luomus. Päärakennuksessa on kiinteiden sisätilojen lisäksi säilynyt alkuperäistä irtaimistoa. Kuva Soile Tirilä.
Kyytöt nauttivat syysauringosta Korteniemen perinnetilalla Tammelassa. Riukuaita on tehty perinteisin menetelmin. Taustalla savusauna. Vierailijat saavat kesäisin osallistua tilalla kaikkiin perinteisiin maatilan töihin. Kuva Marja Sahlberg
Pukaran kyläkoulu Sastamalassa on yksi Kylätalot kuntoon -hankkeen kohteista. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa kehitetään toimintamalli kylätalojen energia- ja ympäristöasioiden kohentamiseen. Kuva Kati Hinkkanen.
Kiteen linja-autoaseman paikalle ehdittiin jo kaavoittaa kerrostaloja, mutta kunta korjasi rakennuksen saatuaan EU:n ja valtion tukea kolme neljäsosaa kunnostuskustannuksista. Kuva Hannu Piipponen
Polykem Oy:n tuotannon kuuluisin rakennus lienee Futuro-talo, mutta Matti Suurosen suunnittelemia muovirakennuksia tehtiin muitakin. Casa Finlandia -sarjaan kuuluivat huoltoasema CF-100/200 (1969), kioski CF-10 (1970) sekä asuin- tai liikerakennus Venturo (1971). CF-10 kioski on säilynyt alkuperäisessä käytössään muun muassa Jyväskylän Puistokatu 21:ssä. Kuva Jonas Malmberg
Tohnan mylly on saanut uudet siivet, ja mylly pantiin pyörimään 7.8.2011 myllyjuhlassa. Kaksi sataa vuotta vanhan myllyn sisällä seinässä on rakentajien loveama teksti: TAMA MYLY ON WALMISTETV TOVKO KVSA WVANA 1810 MATI JA JUHA TOHNA. Kuvan otti Elsa Hietala.
Suomi on viimeinen purjelaivavaltio, asia jota Suomessa ei kaljaasi Inga-Lillin kapteenin Jari Kallioniemen mukaan tiedosteta mutta muualla arvostetaan. Suomi on myös metsäteollisuusmaa. Purjelaivat ovat viimeinen esimerkki metsäteollisuuden ja merenkulun yhteydestä. Kuva Heikki Siirilä
Enon Valliniemessä kaupan makasiini toimi vesiteitse Pielisjokea pitkin kulkevan tavaran varastona. Jo uhkaavasti kallistunut rakennus on kuluvana vuonna saanut uudet pilarit ja niiden päälle hirsiarkut. Kuva Marjukka Kulmanen
Lohjan seurakuntakeskus on helposti lähestyttävä. Kuvan arkkitehti Aane Ervin rakennuksesta seurakuntakeskuksesta otti Mirva Mattila.
Raahessa säilyy yksi Suomen elokuvateattereiden harvinaisuuksia. Bio Huvimyllyn suojelu on saanut lainvoiman ympäristöministeriön vahvistettua ELY-keskuksen esityksen, jonka kannalla olivat myös Raahen kaupunki ja Museovirasto. Suojelun perusteluja ovat kulttuurihistoriallisesti merkittävät sisätilat ja erityisesti kiinteät sisustukset. Bio Huvimylly on ollut ja edelleen on elokuvateatterikäytössä 1930 –luvulta lähtien. Kuva Juhani Turpeinen/Pohjois-Pohjanmaan museo
Oranssi ry korjaa Suvilahden kaasulaitoksen entistä ruokalarakennusta nuorisotaloksi. Korjaustapa on säilyttävä. Kuvaushetkellä oli käynnissä ikkunoiden maalaus. Kuva Pekka Lehtinen
Maitokoppeja kunnostetaan Lemillä nykykäyttöön: koulukyydin odotus- ja tapaamispaikoiksi. Petteri Holopainen, yksi kolmesta sadasta kyläraitin talkoolaisesta esittelee unhoon jäänyttä alkuperäiskäyttöä. Maitolaitureita on Lemillä pystyssä kymmeniä, ja niiden kunnostus jatkuu. Kuvan lähetti Kari Kosonen.
Entinen koulu on saanut nimekseen Kästekonen siellä toimivan käsityö- ja taidekeskuksen perusteella. Ympäristö- ja TE-keskus avustivat Kiteen kuntaa säilyttämään rakennuksen. Mahdollinen seinien kunnostaminen vaatii villiviinin tilapäisen kaatamisen tielle. Kuva Marjukka Kulmanen
Piispa Arseni avaa kotinsa kesänäyttelyille. Mäntyrinne on sekä pienimuotoinen kulttuurikeskus että piispa Arsenin koti luonnonkauniilla paikalla Lapinlahdella 5-tien tuntumassa Jaakonjärven rannalla. Kuva Anna-Kaarina Kyyrönen
Liperin kunnantalo odottaa kunnostusta reilun kymmenen vuoden suojelukiistojen jälkeen. Kuva Hannu Piipponen
Musiikkitalo juurtuu Helsingin katukuvaan. Rakennuksen julkisivu heijastaa ympäristön vanhempia arvorakennnuksia. Kuva Marjukka Kulmanen
Suomen vanhin toimiva elokuvateatteri on forssalainen Elävien Kuvien Teatteri, jossa normaalien näytäntöjen lisäksi järjesteään valtakunnallinen mykkäelokuvien festivaali vuosittain. Kuva Forssan museo.
Suvannon kyläläiset Pelkosenniemellä ovat kevään mittaan kaataneet ja parkanneet puita ja höylänneet päreitä, nyt on aika lyödä päreet kattoon. Talkooviikon aikana ja päätteeksi pohditaan kansainvälisellä porukalla kylän tulevaisuutta. Kuvan lähetti Kaisu Siika-aho.
Varkauden nykyistä kaupunkikuvaa hallitsevat ja rikastuttavat voimakanava, puuhiomo sekä voima-asema. A. Ahlström Oy:n mittavat hankkeet ovat jo toista sataa vuotta muokanneet kaupungin ilmettä. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto
Aikansa kaupunkikehityksen veturi. Etäälle Helsingin keskustasta rakennettu Johanneksen kirkko nostatti Punanotkon uudelle tasolle, polut muuttuivat kaduiksi ja matalat mökit viisikerroksisiksi. Edelleen kirkko on vetovoimainen, se on yksi suosituimmista hää- ja konserttikirkoista. Kuva Saara Vilhunen
Anjalan kartanon viljamakasiinin katolla on kellon mentävä aukko. Tornikello käy tällä hetkellä vain verkossa ja on pian nähtävillä Suomen Kellomuseon näyttelyssä. Tornikello tutkittiin ja mallinnettiin osana valtakunnallista tornikelloinventointia. Kuva Tiina Lehtinen.
Espoon kaupungintalolla on identiteetti- ja symbolimerkityksiä, jotka liittyvät Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen. Museoviraston mielestä kysymystä kaupungintalon kohtalosta ei tulisi ratkaista purkamisluvalla vaan asemakaavan uusimisen yhteydessä. Kuva Marjukka Kulmanen.
Tee virtuaalimatka puuutarhataiteeseen osoitteessa www.gardenartsociety.fi. Monessa kohteessa myös rakennusten sisätilat avautuvat yleisölle. Kuvan Pukkilan kartanomuseosta otti Anna Haverinen/Museovirasto.
1960-luvun Turussa Nobelin talo sai väistyä Uudenmaankadun levennyksen tieltä. Ilmiöstä nimeltä Turun tauti valmistui dokumenttielokuva Taistelu Turusta. Kuva Turun museokeskus.
Olympiastadionin ympäristöä kehitetään ja siitä tulee osa Finlandiapuistoa.Torni ja selostamo ovat parhaillaan paketissa, muutoin stadion on käytössä. Kuva Ulla Salmela.
Hyvää pääsiäistä! Kuva Seilin kirkosta, kuvaaja Laura Tuominen.
Kolmessakymmenessä vuodessa maalaiskylästä logistiikkakaupungiksi. Muutosten tie Helsingestä Vantaaksi on avoinna Vantaan kaupunginmuseossa ja sen verkkosivuilla. Kuva 1970-luvulta, kuvaaja Seppo Saves.
Vantaan kaupungintalo on suljettu peruskorjaus- ja laajennustöiden vuoksi. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa ja se valmistui vuonna 1957. Muutos- ja korjaustöissä sekä pihan käsittelyssä pyrkimyksenä on alkuperäisen 1950-luvun tyylin säilyttäminen. Vantaan kaupunginmuseo dokumentoi kaupungintaloa keväällä 2010. Kuvassa kaupunginhallituksen huone 8.3.2010. Kuva Pekka J. Heiskanen, Vantaan kaupunginmuseo.
Kulttuuritaloon valmistui vuonna 1959 Helsingin ensimmäinen täysimittainen konserttisali. Nyt salia pitkään käyttänyt radion sinfoniaorkesteri muuttaa Musiikkitaloon. Kulttuuritalossa alkaa peruskorjaus, jossa alun perin akustiselle musiikille suunniteltu sali muutetaan palvelemaan paremmin sähköisesti vahvistettuja esityksiä. Korjauksen jälkeen Kulttuuritalon juhlasali jatkaa tapahtumakäytössä. Kuva Soile Tirilä
Svenska Teatern on remontissa kivijalasta kattoon. Teatterirakennuksen remontin yhteydessä valmistuu paitsi teknisesti entistä ehompi teatteri myös kulttuuriteko: kattomaalaukset konservoidaan. Marjukka Kulmanen
Tyhjä vesisäiliö etsii uutta sisältöä elämäänsä. Torni valmistui 1958, vesisäiliökäytössä se ehti olla lähes 50 vuotta. Ulkokuvan Lauttasaaren 34 metriä korkeasta tornista lähetti Lauri Putkonen. Sisäkuvia tornista löytyy blogista http://matkat.domnik.net/img-fi/aiheita/2010/lauttasaari-vesitorni.shtml
Turun katujen nimet ja niihin liittyvät tarinat kerrotaan uudessa kirjassa. Aninkaistenkatu muistetaan vilkasliikenteisenä 1960-luvulla, mutta se on ollut valtaväylä Maariasta Turkuun jo 1500-luvulta lähtien. Kuva tullut kirjan julkaisseesta Turun museokeskuksesta, kuvaaja Hans Othman.
Suvilahden voimalan kaksi kaasukelloa ovat toistaiseksi vailla tulevaa käyttötarkoitusta. Helsingin kaupungin hallinnassa olevat entiset kaasuvarastot vaativat kunnostuksen, jonka laajuutta parhaillaan selvitetään. Muita voimalan rakennuksia kehittää kulttuurikeskukseksi Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kaasukellot kuvasi Marita Markkanen.
Pytinki Inhan ruukkialueella Ähtärissä osoittautuu asiantuntijoiden katselmuksessa ainutlaatuiseksi muotivirtausten kohtaamispaikaksi. Rakennuksesta voi lukea tyylien taittumisen 1800-1900 lukujen vaihteessa. Kuvan lähetti lennosta ähtäriläinen Aarno Isomäki.
Euroopan kulttuuripääkaupungissa tapahtuu: Tätä vuonna 1901 rakennettua Wikeströmin taloa eli Sinistä taloa Koulukadun ja Linnankadun kulmassa ei enää ole. Sen mukana tuhoutui myös pieni art deco –makasiinirakennus kerrostalon ja parkkipaikan tieltä. Rakennusperinto.fi uutisoi vuonna 2007 Sinisen talon kulttuurihistoriallista arvoa ja Turun kaupunkikuvaa koskevista näkemyseroista kaavoittajan ja Meidän Turku –liikkeen välillä. Kuvan lähettäjä Sirpa Reinikainen kysyy, ”olisimmeko me turkulaiset museoviranomaisten avulla pystyneet pelastamaan talon?”.
Tampereen keskeisimmillä ja arvokkaimmilla alueilla, esimerkiksi Commercen talossa Keskustorin kulmassa, sijaitsevat ravintolat ja niissä tapahtuneet vahingot huolestuttivat kaupunkikuvalautakunnan. Raskaan ravintolatoiminnan kannattaisi toimikunnan mukaan hakeutua asuinrakennuksista ja suojelluista arvotaloista toimistorakennuksiin. Kuva Marjukka Kulmanen
Lappeenrannan ensimmäisellä rautatieasemalla eli Keisarin asemalla alkoi uusi historiallinen vaihe, kun se avasi ovensa yleisölle viime joulukuussa. Kaksi vuotta kestänyt entisöintityö on onnellisesti ohi. Kuva Lappeenrannan kaupunki / Raimo Suomela
Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Hyvinkään kirkko juhlii parhaillaan 50-vuotispäiviään. Rakennusperinto.fi kertoo Hyvinkään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman ajankohtaisesta päivitystyöstä. Kuva Lauri Putkonen
Olympiastadion valmistautuu sekä tornin korjaukseen että viikonlopun luistelutapahtumiin. Torni on paketoituna koko vuoden. Kuva Pekka Lehtinen.
Renessanssipalatsin sisääntulo Erottajankatu 2:ssa: Kadulta tuulikaapin kautta hallitilaan, tasanteelle ja kaariaukon kautta varsinaiseen porraskäytävään. Pääkaupungin arvotalojen porrashuoneisiin pääsee kurkistamaan ilman ovikoodia Helsingin kaupunginmuseon kotisivuilta ja nyt myös Rakennusperinto,fi –portaalin kautta. Kuva Johanna Luhtala / Arkkitehtitoimisto Schulman Oy.
Jokelan asema jää kylmäksi, vaikka junat pysähtyvätkin edelleen sen kohdalla, kun VR aikoo lopettaa lipunmyynnin asemalla. Uutta käyttöä asemarakennukselle etsitään. Kuva Soile Laaksonen
Hyvää Uutta Vuotta! Talvinen Aurajoki saa ylleen valoa ja liikettä 15.1.2011, kun Turku käynnistää Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotensa. Turun kaupunki / Suomen ilmakuva.