rakennusperinto.fi : Kerrostalojen hoito ja korjaaminen

Etusivu » Kerrostalojen hoito ja korjaaminen

Kerrostalojen hoito ja korjaaminen

Kerrostalojen rakenteiden, materiaalien ja ominaispiirteiden tunteminen auttaa valitsemaan sopivimmat hoito- ja korjaustavat. Oikeat valinnat ja toimenpiteet puolestaan pidentävät rakennuksen elinikää ja kohottavat sen arvoa. Myös asumisen laatu paranee.

Artikkeleissa kaivaudutaan kerrostalojen huoltoon ja korjauksiin. Asiantuntemuksesta kirjoittajien lisäksi vastaa Museoviraston Rakennushistorian osaston arkkitehti Anu Laurila.

Kerrostalojen perusrakenteet ja talotekniikka 1880-luvulta nykypäivään

Kerrostalojen rakenteet luokitellaan kantavan rungon perusteella. Runko voi olla paikalla rakennettu, elementtirakenteinen tai näiden välimuoto. Suomen varhaisimmat, 1880-luvun kerrostalot rakennettiin paikalla tiilestä muuraten. Lue lisää...

Betonijulkisivujen kuntotutkimus, korjaustavat ja niiden vaikutus rakennuksen arkkitehtuuriin

Elementtitalojen ulkoseinien yleisin rakenne on ns. sandwich- elementti. Toinen elementtityyppi on kuorielementti, jota on käytetty ulkoseinäverhouksena paikalla valettujen runkojen tai kantavien rungon osien yhteydessä. Tässä artikkelissa esitellään tyypillisiä betonijulkisivujen vaurioita, niiden syitä ja korjaustapoja. Lue lisää...

Ohjeita rapatun julkisivun korjaamiseen ja maalaamiseen

Perinteiset rappaustyypit ovat kolmikerrosrappaus, kaksikerrosrappaus ja yksikerrosrappaus. 2000-luvulla näiden rinnalle on tullut eristerappaus. Kolmikerrosrappausta käytetään nykyisin eniten. Se alkoi syrjäyttää yksi- ja kaksikerrosrappausta 1950-luvulta lähtien. Lue lisää...

Vaihdetaanko vai korjataanko ikkunat?

Ikkunat vaikuttavat olennaisesti rakennuksen ilmeeseen. Eri-ikäisissä rakennuksissa ikkunoiden muoto, sijoitus ja mittasuhteet poikkeavat toisistaan. Materiaalit ja yksityiskohdat, kuten puitejako, ikkunoiden avautumistapa ja heloitus ovat tärkeitä ominaispiirteitä. Lue lisää...

Vanhojen parvekkeiden lasitus kerrostaloissa

Vanhojen parvekkeiden lasittaminen on yleistynyt 1980-luvun lopulta alkaen. Tällä on haettu sääsuojaa ja haluttu parantaa parvekkeiden käytettävyyttä. Samalla kunnossapito helpottuu.

Rakennusten ulkoasun ja luonteen kannalta vanhojen parvekkeiden lasitus vaatii huolellista harkintaa, koska julkisivujäsentely muuttuu. Lue lisää...

Miten tehdä tai korjata märkätilat vanhoissa asunnoissa

Jos asukkaalla on epäilyjä märkätilan kunnosta tai asukas suunnittelee märkätiloihin kohdistuvia kunnostus- tai muutostöitä asiasta on oltava yhteydessä isännöitsijään. Osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, Vesijohtoihin, sekoittimiin, viemäreihin, wc-istuimeen, lämmitysputkiin ja rakenteisiin sekä vedeneristykseen kohdistuvat työt ja valvonta kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Lue lisää...

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen asuinkerrostaloissa

Ilmanvaihdon tarkoitus on ylläpitää rakennuksessa terveellistä, turvallista ja miellyttävää sisäilmaa. Uudisrakentamisessa asuintilojen ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa.
Lue lisää...

Porrashuoneet ja niiden arkkitehtoninen merkitys

Porrashuoneiden arkkitehtuuri perustuu rakennusajankohdan rakenteellisiin mahdollisuuksiin ja tyylisuuntauksiin. Julkisivujen lisäksi eri aikakaudet näkyvät erityisen hyvin juuri porrashuoneissa. 1880-luvun rakennukset ovat historiallisia harvinaisuuksia jo ikänsä puolesta. Lue lisää...

Hissin rakentaminen vanhaan taloon

Noin puolet suomalaisista kerrostaloista on ilman hissiä. Tyypillinen hissitön kerrostalo on 1960-1980 -luvulla rakennettu, kolme- tai nelikerroksinen talo. Paineet asuinkerrostalojen esteettömyydelle ovat kasvaneet, sillä tilastolaskelmien mukaan vuoteen 2040 mennessä neljännes väestöstä on yli 65-vuotiaita. Lue lisää...

Ullakkotilojen käyttöönotto asunnoiksi

Ullakon rakentaminen on kuin uudisrakentamista mutta luonteeltaan kertaluonteista, käsityövaltaista ja työmaateknisesti vaativaa toimintaa. Ennen varsinaista suunnittelua tulee tehdä esiselvitys ja hankesuunnitelma, joiden pitäisi vastata kolmeen kysymykseen: miksi hankkeeseen ryhdytään, onko raakaullakon korkeus riittävä ja onko rakentamiselle viranomaisten puolesta esteitä? Ullakkohanke on myös juridisesti ja sopimusteknisesti vaativa. Lue lisää...