Veden äärellä

Vesistöt ovat aina olleet suomalaisille tärkeitä. Meret, järvet ja joet ovat olleet ravinnon lähteitä, kulkureittejä ja monien elinkeinojen perusta. Vettä pitkin on liikkunut ihmisiä, tietoa, tapoja ja tavaraa. Nykyisin vesistöjen äärellä asutaan, tehdään työtä ja vietetään vapaa-aikaa. Vesien äärelle on kehittynyt ainutlaatuisia suomalaisia kulttuuriympäristöjä. 

Märketin majakka Ahvenanmerellä.
Märketin majakka Ahvenanmerellä. © Kuva: Pekka Seiskari.

Ihmisten toiminta on jättänyt vesistöihin ja niiden rannoille uponneita hylkyjä, erilaisia rakenteita ja veteen uhrattuja tai tippuneita esineitä. Itämeri on erityisen otollinen hylkyjen säilymiselle, sillä meressä on vain vähän hylkyjä tuhoavia nilviäisiä. Monet hyvin säilyneet hylyt kertovat entisaikojen kaupasta, kulkemisesta ja elämästä.

Elämästä rannoilla kertovat puolestaan merimerkit, sillat ja kalastukseen liittyvät monenlaiset rakenteet. Vesireittejä on valvottu rakentamalla linnoja ja linnoitteita. Yksi Suomen tunnetuimmista maanpuolustuskohteista on merilinnoitus Suomenlinna, maailmanperintökohde. 

Kaupungit ja kirkonkylät kohoavat usein vesien äärellä. Vesi kuuluu myös vapaa-aikaan: mökit rantasaunoineen ja laitureineen, uimalat, purjehduspaviljongit ja erilaiset vapaa-ajankeskukset ovat osa runsasvesistöisen maan rantamaisemaa. Energian lähteenä vesi on määritellyt teollisuuden, myllyjen ja voimalaitosten sijoittumista. Satamien valot ja telakoiden nosturit kertovat myös yhteyksistä eri puolille maailmaa.

Hankolaisen hylyn peräpeili.
Hankolaisen hylyn peräpeili (MA201204-13). © Kuva: Eveliina Salo, Museovirasto.
RSS

Artikkeleita aiheesta

Maaningan kanavat 4.8.2011 13.45
Pinja Metsäranta
Vuoksen vesistön kanavoinnit 1800-luvulla olivat merkittäviä sisä-Suomen kaupunkien, kuten Iisalmen kehittymiselle. Kanavia pitkin vietiin puuta Pohjois-Savosta Kymenlaakson puunjalostustehtaille ja kanavilla kulki paljon myös matkustaja- ja tavaraliikennettä.
Vesiliikenteen rakennukset muuttuvat 31.8.2007 13.18
Jarmo Saarinen
Suomen varhainen vesiliikenne synnytti satamiin varastoja, makasiineja ja pakkahuoneita ja myöhemmin nostureita ja öljysäiliöitä. Tämä vanha rakennuskanta on säilynyt parhaiten käytöstä poistuneilla satama-alueilla.
Julkaistu 11.12.2015 klo 11.21, päivitetty 12.5.2016 klo 15.00