Uskon ja uskomusten paikat

Usko ja uskomukset näkyvät maisemassa ja ovat jättäneet siihen jälkensä. Suomalaisten varhaisista uskomuksista kertovat esimerkiksi kalliomaalaukset, joiden eläin- ja ihmiskuvioilla oli henkisiä merkityksiä. Menneiden aikojen uskoista kertovat myös hautaröykkiöt, seidat eli saamelaisten pyhät uhripaikat ja viljelykulttuuriin liittyneet kuppikivet.

Juusjärven kalliomaalaus JV 556
Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalaukseen on kuvattu ihmis- ja eläinhahmoja, sik-sak-kuvioita ja kämmenenjälkiä. © Kuva: Jonina Vaahtolammi.

Kristinuskon varhaisvaiheista muistuttavat Suomen lukuisat keskiaikaiset kivikirkot. Kirkot olivat pitkään alueellisia keskuksia, joissa hoidettiin henkisen elämän lisäksi myös maallisia asioita. Ne rakennettiinkin näkyville paikoille kulkureittien varsille ja risteyksiin.

1500-luvulla alkaneen uskonpuhdistuksen jälkeen kirkot rakennettiin lähes poikkeuksetta hirsistä 1800-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen kirkkoarkkitehtuuri muuttui monimuotoisemmaksi. Venäjän vallan aikana Suomeen rakennettiin lukuisia ortodoksikirkkoja, mikä vahvisti maamme ortodoksisia perinteitä.

Itsenäistymisen jälkeen rakennetut kirkot ja kappelit ilmentävät kansainvälisiä arkkitehtuurisuuntauksia. Monet merkittävät arkkitehdit suunnittelivat myös uskonnollisia rakennuksia. Esimerkiksi Hilding Ekelundin suunnittelema Töölön kirkko heijastelee hyvin 1920-luvun klassismin ihanteita ja Alvar Aallon Lakeuden Risti Seinäjoella 1950- ja 60-lukujen monumentaalista arkkitehtuuria. 1930-luvulta alkaen seurakuntiin alettiin rakentaa myös kokoontumis- ja harrastustiloja ja voimistelusaleja, joskus jopa kirkkojen yhteyteen. Nykyään suomalaista kirkkomaisemaa monipuolistavat eri uskontokuntien pyhätöt.

Lakeuden Risti MV Martti Jokinen 556
Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden Ristin kirkko ja seurakuntakeskus Seinäjoella (RHO125978-7). © Kuva: Martti Jokinen, Museovirasto.
RSS

Artikkeleita aiheesta

Matkailijan Helsinki ja kirkkomaiseman kulttuuriset merkitykset 7.8.2014 9.19
Salla Jokela
Helsingin tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Temppeliaukion kirkko lukeutuvat Suomen suosituimpiin nähtävyyksiin. Kirkot ovat näyttävästi esillä Helsinkiä esittelevissä matkailukartoissa ja -esitteissä. Mikä selittää niiden matkailullista vetovoimaa ja tärkeää roolia kaupunkikuvassa?
Johanneksen kirkko 19.5.2011 13.47
Pinja Metsäranta
Helsinkiin tarvittiin 1800-luvun lopulla kolmas kirkko, kun Vanhassa Kirkossa ja Tuomiokirkossa alkoi olla pyhinä ahdasta. Johanneksen kirkko valmistui 1891, mutta A. E. Melanderin uusgoottilainen suunnitelma sai kritiikkiä suomalaisilta arkkitehdeilta ennen valmistumistaan.
Kannonkosken kirkko on yksi harvoista funkiskirkoista 28.10.2010 13.14
Pinja Metsäranta
1930-luvulla Suomessa kiisteltiin uuden tyylin, funktionalismin, sopivuudesta kirkkoarkkitehtuuriin. Arkkitehti Pauli E. Blomstedtin suunnittelema Kannonkosken kirkko Keski-Suomessa edustaa silti aikakauden puhdaslinjaista funktionalismia dynaamisella muotokielellään ja valoisalla kirkkosalillaan.
Lisää artikkeleita aiheesta
Julkaistu 9.12.2015 klo 13.06, päivitetty 5.4.2016 klo 13.54