Teollisuuspaikkakuntien vesistöön liittyvä teollinen maisema, kauas näkyvät korkeat savupiiput, telakkanosturit ja kaivostornit, ovat alueen työn ja toimeentulon tunnuskuvia. Monet mittavat tuotantotilat tunnetaan nykyään niihin sijoitetuista uusista toiminnoista, kuten kulttuuritapahtumista, oppilaitoksista, toimitiloista ja asumisesta. Rakennukset säilyvät, vaikka rakennemuutokset ovat uudistaneet teollisia prosesseja, ja teollisuutta on siirretty pois keskustoista ja jopa koko maasta.
Forssan entisen puuvillatehtaan 1800-luvulla rakennetut tuotantotilat ovat merkittävä teollisuusperinnön kohde, joissa nykyään toimii muun muassa Forssan museo. © Kuva: Lauri Putkonen.
Idylliset ruukkimiljööt eri puolilla maata edustavat varhaisinta teollisuutta. Niitä perustettiin 1500-luvulta lähtien, usein kartanon yhteyteen. Lohjan Ojamon rautakaivoksessa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Varsinainen teollistuminen alkoi 1800-luvun puolivälissä, vaikka jo edeltävillä vuosisadoilla maassamme oli paperi-, keramiikka- ja lasitehtaita. Suurteollisuudeksi kehittyneiden Tampereen Finlaysonin kaltaisten tekstiilitehtaiden tai Ahlströmin metsäteollisuuden läpimurtoa seurasivat mm. Turun Wärtsilän konepaja- ja Nokian elektroniikkateollisuus.
Jo ruukkikyliin rakennettiin työväenasuntojen lisäksi myös koulu ja kirkko. Teollisuusyritykset ovatkin kautta aikain vaikuttaneet Valkeakosken tehtaiden tavoin paikkakunnan yhdyskuntasuunnitteluun taatakseen tuotannon ja asumisen lisäksi mahdollisuuksia myös koulutukseen ja vapaa-ajan harrastuksiin. Monen yrityksen ansiosta on syntynyt Serlachiuksen Mäntän veroisia teollisuusyhdyskuntia, joita arvostetaan myös kulttuuriympäristönä.