Teollisuusympäristöt

Teollisuuspaikkakuntien vesistöön liittyvä teollinen maisema, kauas näkyvät korkeat savupiiput, telakkanosturit ja kaivostornit, ovat alueen työn ja toimeentulon tunnuskuvia. Monet mittavat tuotantotilat tunnetaan nykyään niihin sijoitetuista uusista toiminnoista, kuten kulttuuritapahtumista, oppilaitoksista, toimitiloista ja asumisesta. Rakennukset säilyvät, vaikka rakennemuutokset ovat uudistaneet teollisia prosesseja, ja teollisuutta on siirretty pois keskustoista ja jopa koko maasta.

Forssa Lauri Putkonen
Forssan entisen puuvillatehtaan 1800-luvulla rakennetut tuotantotilat ovat merkittävä teollisuusperinnön kohde, joissa nykyään toimii muun muassa Forssan museo. © Kuva: Lauri Putkonen.

Idylliset ruukkimiljööt eri puolilla maata edustavat varhaisinta teollisuutta. Niitä perustettiin 1500-luvulta lähtien, usein kartanon yhteyteen. Lohjan Ojamon rautakaivoksessa louhimi­nen aloitettiin 1540-luvulla. Varsinainen teollistuminen alkoi 1800-luvun puolivälissä, vaikka jo edeltävillä vuosisadoilla maassamme oli paperi-, keramiikka- ja lasitehtaita. Suurteollisuudeksi kehittyneiden Tampereen Finlaysonin kaltaisten tekstiilitehtaiden tai Ahlströmin metsäteollisuuden läpimurtoa seurasivat mm. Turun Wärtsilän konepaja- ja Nokian elektroniikkateollisuus.

Jo ruukkikyliin rakennettiin työväenasuntojen lisäksi myös koulu ja kirkko. Teollisuusyritykset ovatkin kautta aikain vaikuttaneet Valkeakosken tehtaiden tavoin paikkakunnan yhdyskuntasuunnitteluun taatakseen tuotannon ja asumisen lisäksi mahdollisuuksia myös koulutukseen ja vapaa-ajan harrastuksiin. Monen yrityksen ansiosta on syntynyt Serlachiuksen Mäntän veroisia teollisuusyhdyskuntia, joita arvostetaan myös kulttuuriympäristönä.

RSS

Artikkeleita aiheesta

Kaivosten tahdissa kasvanut Outokumpu 3.11.2014 13.11
Pekka Piiparinen
Outokummun kaupunki tunnetaan edelleen kaivostoiminnasta. Paikkakunnalle rakentui Suomen teollisuushistorian merkittävin kaivos ja sen ympärille kaivosyhdyskunta, jotka saivat alkunsa vuonna 1910 rikkaan kuparimalmin löytymisestä.
Tiirinniemen asuinalue Jämsän Kaipolassa 23.7.2014 12.49
Aada Mustonen ja Sini Saarilahti
Jämsän Kaipolaan rakennettiin 1950-luvulla asuinalue uuden paperitehtaan työntekijöille. Tiirinniemen alue on arkkitehtuuriltaan erityislaatuinen ja yhtenäinen, alkuperäisilmeensä säilyttänyt kokonaisuus.
Tampereen Finlaysonin alue - elävää teollista rakennusperintöä 16.7.2014 12.30
Leena Lusa
Tammerkosken rantojen tehtaat ja rakennukset muodostavat Suomen vanhimpiin kuuluvan teollisuusmiljöön, joka sai alkunsa vuonna 1820 Finlaysonin puuvillatehtaasta. Nykyään monet alueen rakennuksista on otettu uudenlaiseen käyttöön.
Lisää artikkeleita aiheesta
Julkaistu 26.11.2015 klo 9.50, päivitetty 5.4.2016 klo 13.49