Maaseudun maisemat

Suomalainen maaseutumaisema on kokenut 1900- ja 2000-lukujen aikana suuria muutoksia. Silti maaseudulla voi edelleen havaita merkkejä maatalousyhteiskunnasta. Historia näkyy asutuksen sijoittumisessa, peltoaukeiden muodossa ja vanhojen teiden linjauksissa.

Peltomaisemaa Pohjanmaalta.
Kylät ja rakennukset täplittävät maisemaa Pohjanmaalla. © Kuva: Jouko Lehmuskallio, YHAn kuvapankki.

 

Maanviljely ja karjanhoito alkoivat Suomessa tuhansia vuosia sitten, mutta niiden merkitys pysyi pitkään vähäisenä metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn rinnalla. Asutus keskittyi vähitellen kylämäiseksi ja viljelyn merkitys kasvoi, monet kylät saivat alkunsa jo keskiajalla.

Kylärakenne vaihtelee Suomen eri osissa: vakituiseen peltoviljelyyn siirtyminen synnytti Länsi-Suomeen tiiviitä ryhmäkyliä, jokien varsille nauhamaisia kyliä ja maan itäisiin ja pohjoisiin osiin vaara- ja haja-asutuskyliä. Maanjakotoimet 1700-luvulta alkaen hajottivat kylärakennetta, ja haja-asutus leimaa edelleen maaseutuamme. Yhtenäisinä säilyneet kylät ovatkin arvokkaita. Monin paikoin kylätoiminta ja -yhdistykset tuovat maaseudulle toimintaa ja elämää.

Kartanot eli ylimmän säädyn omistamat maatilat ovat vaikuttaneet suuresti maaseudun maisemaan. Vanhimmat kartanot sijoittuvat rannikolle itäiseltä Uudeltamaalta Kalannin seuduille ja Hämeeseen, 1700-luvulla kartanoita syntyi myös Itä-Suomeen. Kartanot ovat yhdessä pappiloiden kanssa levittäneet niin rakentamisen, puutarhan hoidon kuin maanviljelyksenkin uutuuksia ympäristöönsä.

Keväinen peltomaisema.
Maaseutumaisema on kokenut 1900- ja 2000-luvuilla suuria muutoksia, mutta on edelleen elävä osa suomalaista yhteiskuntaa. © Kuva: Riku Lumiaro, YHAn kuvapankki.

 

Kirkonkylien kehitys kaupan ja liikenteen keskuksiksi alkoi 1900-luvun alussa ja vuosikymmenten mittaan ne saivat yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Samaan aikaan syrjäseudut ovat osin autioituneet ja aiemmin viljellyt pellot metsittyvät. Maatalousyhteiskunnan muutos teollistuneeksi kaupunkiyhteiskunnaksi näkyy konkreettisesti maaseudun maisemassa. 

RSS

Artikkeleita aiheesta

Vanhat tuulimyllyt osana kulttuurimaisemaa – jäljellä olevien 650 myllyn säilyminen turvattava 18.4.2017 15.12
Kirsti Horn
Perinteisiä tuulimyllyjä on Suomessa säilynyt noin 650 kappaletta. 1800-luvun lopulla niitä arvioidaan olleen peräti 20 000. Millaisia ovatkaan jalkamyllyt, harakkamyllyt ja mamsellimyllyt ja miten sinetit liittyvät myllyjen sodanaikaiseen käyttöön?
Pielisen museossa näkyy pohjoiskarjalainen perinne 4.5.2011 15.39
Pinja Metsäranta
Pielisen ulkomuseo Lieksassa esittelee pohjoiskarjalaista rakentamistraditiota monipuolisesti. Alueelta löytyy kolme eri ikäistä pihapiiriä, metsätöistä ja maanviljelystä kertovia rakennuksia sekä läheisen teollisuusalueen palontorjuntakalustoa.
Kesäasumisen kulttuurihistoriaa- viikonloppumajoja ja kakkoskoteja 3.7.2009 14.41
Miikka Kurri
1900-luvun jälkipuolella kesämökeistä tuli koko kansan unelma ja uudentyyppiset edulliset vapaa-ajan asunnot yleistyivät. Nykyään Suomessa on puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, pienistä saunamökeistä vanhoihin maalaistaloihin ja hyvin varusteltuihin kakkosasuntoihin.
Lisää artikkeleita aiheesta
Julkaistu 26.11.2015 klo 13.56, päivitetty 3.3.2016 klo 12.50