Liikenteen ympäristöt

Ihmisen tarve liikkua ja matkustaa näkyy ja kuuluu kulttuuriympäristössä. Varhaisimmat matkat liittyivät kaupankäyntiin ja uusien elinympäristöjen etsimiseen ja valtaamiseen. Myöhemmin teitä pitkin liikkuivat eränkävijöiden ja kauppiaiden lisäksi sotilaat, kirkonmiehet ja posti.

Telataipaleen kanava Sulkavalla.
Telataipaleen 1700-luvun lopulla rakennettu kanava Sulkavalla on yksi Suomen vanhimmista kanavista. © Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Varhaisimmat tiet olivat pieniä polkuja eivätkä jättäneet jälkiä maisemaan. Liikenteen lisääntyessä alettiin teitä rakentaa ja vesistöjä ylittää silloin ja pitkospuin. Varhaisin säilynyt merkittävämpi tiemme on Turun ja Hämeen linnat yhdistävä Hämeen Härkätie, jonka käytöstä on jälkiä jo 800-luvulta. Myös Turkua ja Viipuria yhdistänyt Suuri Rantatie on ollut tärkeä valtaväylä. Muutamia vanhimpia teitä on säilytetty museoteinä, joitain paikallisteinä ja monet ovat jääneet laajennusten alle.

Vesireitit ovat tuhansien järvien, jokien ja Itämeren maassa olleet tärkeitä liikenneväyliä. Talvisin ne ovat jäätyneinä talviteinä palvelleet paremmin kuin heikkokuntoiset tiet maalla. Vesiliikennettä tehostettiin yhdistämällä vesistöjä kanavilla erityisesti metsäteollisuuden tarpeisiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Vesiliikenteen ohjaamisesta kertovat kummelit, majakat, luotsipaikat ja satamat, rahtiliikenteestä satamien nostokurjet ja konttitornit.

Rautateiden rakentaminen 1860-luvulta lähtien synnytti uusia taajamia. Rautatie ja asemat puistoineen ja rakennuksineen ovat maan kattava kulttuuriperintö, jota on otettu viime aikoina myös uuteen käyttöön. 1900-luvun kuluessa ilmailu ja ilmaliikenne ovat nousseet tärkeiksi kiitoratoineen ja halleineen ja 2000-luvulla myös tietoliikenne on jättänyt omat merkkinsä maisemaan.

Nopea autoistuminen 1960-luvulta alkaen on muuttanut maisemaa radikaalisti ja uusia teitä rakennetaan jatkuvasti. Tienvarsien huoltoasemat ja kahvilat ovat saaneet rinnalleen isoja liikennemyymälöitä valomainoksineen ja kauppakeskuksia parkkipaikkoineen. Linja-auto- ja rautatieasemia korvataan suurilla matkakeskuksilla. Tulevaisuuden liikenteen tarpeet saattavat olla vielä moninaisempia.

RSS

Artikkeleita aiheesta

Rautatien esteettinen kokemus ja sen muuttuvat edellytykset 22.10.2014 12.45
Mikko Itälahti
Millainen on junamatka ollut kokemuksena 1900-luvun alussa ja entä nykyään? Entä kuinka rautateiden ympäristöt ovat muuttuneet? Suomen rautatiet ovat merkittävä kulttuurimaiseman osa ja antoisien matkakokemusten lähde.
Malmin lentoasema eilen ja tänään 21.11.2008 12.31
Minna Pesu
Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ensimmäinen siviililentoliikenteen maalentoasema, ja 1930-luvun funktionalismin tyylipuhdas edustaja. Lentoasema on aikansa rakennustekniikan taidonnäyte teräsbetonirakenteineen ja korkeine asemahalleineen.
Aseman paikka – terminaalit yhdyskunnan rakenteessa 15.8.2007 9.30
Heikki Kukkonen
Rautatieasemilla on ollut merkittävä rooli sijaintipaikkakunnillaan ja ne ovat saaneet näkyvän ja keskeisen paikan kaupungissa. Nykypäivän asemat kuitenkin muovautuvat uudelleen toiminnoiltaan, rakennuksina ja elinympäristöinä.
Lisää artikkeleita aiheesta
Julkaistu 27.11.2015 klo 9.59, päivitetty 27.9.2017 klo 21.10