Menneisyyden jäljet ja niiden hoito

Menneisyytemme jäljet ovat läsnä nykymaisemassa erilaisina ja eriaikaisina kerrostumina. Muinaisjäännökset eli jäljet ihmisen menneestä toiminnasta ovat kuitenkin alttiina nykyihmisen vaikutukselle ja ympäristön muutoksille. Hyvällä hoidolla arkeologinen kulttuuriperintö on mahdollista säilyttää kertomaan menneisyydestä tuleville sukupolville.

Arkeologista inventointia pellolla Hattulassa.
Kynnettyjen peltojen tutkiminen eli pintapoiminta on yksi arkeologisen inventoinnin menetelmistä. Kuvassa pintapoimintaa Hattulan Hakinmäessä. © Kuva: Jouni Taivainen, Museovirasto.

 

Muinaisjäännösten kenttätutkimukset, kuten inventoinnit ja kaivaukset, ovat osa hoitoa ja säilyttämistä. Arkeologisessa inventoinnissa eli maastossa tapahtuvassa muinaisjäännösten tarkastamisessa selvitetään tunnettujen kohteiden kunto sekä etsitään uusia muinaisjäännöksiä. Kaivauksessa taas saadaan tarkempaa tietoa yksittäisestä muinaisjäännöksestä. Koska kaivaus samalla kuluttaa kohdettaan, harkitaan niiden tarve aina tapauskohtaisesti. 

Muinaisjäännösten säilyminen voidaan varmistaa erilaisilla hoitotoimenpiteillä. Koska muinaisjäännökset ovat kiinteä osa ympäristöään, on niiden hoito samalla ympäristön hoitoa. Hoito alkaa yleensä ympäristön raivaamisella, sillä valtoimenaan kasvava kasvillisuus vahingoittaa helposti kohteen rakenteita juurillaan. Raivauksen jälkeen ympäristö voidaan pitää avoimena ja siistinä esimerkiksi laiduntavien lampaiden avulla.

Hoitoon kuuluu myös alueen käytön suunnittelu. Vierailukohteella tarvitaan toimivat kulkureitit sekä havainnolliset opasteet. Hoidetut muinaisjäännökset ovat monipuolisia ja elämyksellisiä vierailukohteita, joita voidaan hyödyntää opetuksessa, matkailussa ja virkistyskäytössä.

Menneisyyden jälkien hoitoon ja vaalimiseen voi osallistua arkeologisilla yleisökaivauksilla ammattilaisten ohjaamana. Yleisölle avoimia kaivauksia järjestävät Museovirasto, maakunta- ja kaupunginmuseot, yliopistot sekä erilaiset yhdistykset.

Arkeologinen kaivaus Lappeenrannassa.
Arkeologiset kaivaukset Lappeenrannassa Munteron kivikautisella asuipaikalla. © Kuva: Petro Pesonen, Museovirasto.

 

Osallistumismahdollisuuksia tarjoaa myös Adoptoi monumentti -toiminta. Siinä yhdistys tai yhteisö sitoutuu hoitamaan valitsemaansa kohdetta ja saa avukseen neuvoja ja tukea asiantuntijoilta. Yhdessä vaalimalla säilytetään kulttuuriympäristöä kaikkien iloksi.

ARTIKKELEITA AIHEESTA RSS

Metallinetsijöiden laitteistoa Mouhijärvellä harrastajien tapaamisessa keväällä 2018. Kuva: Marianna Niukkanen, Museovirasto.

Metallinetsintä ja sen harrastaminen osana kulttuuriympäristön tutkimusta

12.11.2018
Ville Rohiola
Metallinetsintä ja sen harrastajat ovat ennennäkemätön voimavara kulttuurinympäristön tutkimukselle. Milloin viimeksi näin suuri joukko on osallistunut kulttuuriympäristötiedon kartuttamiseen? Metallinetsinnälle parhaan lähtökohdan luo yhtenäinen ja vastavuoroinen toimintaympäristö.
Kivikautinen kalastusrakenne Yli-Iin Purkajasuolla

Turpeen kätkössä – kosteikkojen arkeologinen kulttuuriperintö

19.12.2017
Satu Koivisto
Suomen kosteikoissa piilee rikasta ja monipuolista arkeologista aineistoa menneiden väestöjen asutuksesta, elinkeinoista ja ympäristöstä. Tutkimuksella on kiire, sillä kosteikkojen arkeologista kulttuuriperintöä uhkaavat niin ilmastonmuutos kuin ojittaminen.

Julkaistu 26.11.2015 klo 9.17, päivitetty 28.4.2018 klo 13.04