Kuvakaappaus ”Huovintie, Säkylä. Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma” -julkaisusta.
Suomessa on 22 museotietä ja 33 museosiltaa, jotka muodostavat Liikenneviraston museokohdekokoelman. Tieliikennehistorian kannalta nämä tiet ja sillat ovat tieverkkomme arvokkainta osaa. Ne kertovat tienpidon ja tiellä liikkumisen kehityksestä sekä yhteyksien rakentamisesta, rakentajista, käytöstä ja käyttäjistä.
Museotiet ovat vanhoja tieyhteyksiä, jotka yhdistivät Suomen eri alueita toisiinsa. Museosillat taas edustavat oman aikakautensa edistyksellistä rakennustekniikkaa. Museotiet ja -sillat ovat osa kulttuurimaisemaa ja niitä hoidetaan hienovaraisesti normaalin kunnossapidon yhteydessä.
Liikennevirasto vastaa arvokkaiden tiealueiden, museoteiden ja siltojen säilyttämisestä, ja tienpidon perinnetoiminnan valtakunnallinen ohjaus kuuluu Pirkanmaan ELY-keskukselle. Museoteille ja -silloille teetetään hoito- ja ylläpitosuunnitelmat, joita paikalliset ELY-keskukset käyttävät alueidensa museokohteiden ylläpidon, ympäristönhoidon ja kehittämisen ohjenuorina.
Tuoreimmat hoito- ja ylläpitosuunnitelmat ovat valmistuneet Porras–Renko-museotielle Hämeenlinnaan ja Huovintien museotielle Säkylään. Suunnitelmat ovat laatineet konsultti Martti Piltz tieliikenteen valtakunnallisesta erikoismuseo Mobiliasta ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu Destia Oy:sta Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelmien näkökulmana on paikallinen asiantuntemus.
Suunnitelmat ovat myös kattava katsaus teiden historiaan ja nykyisyyteen, sillä hoito- ja ylläpitosuunnitelman lisäksi esitellään teiden historialliset vaiheet ja nykytila eri aikakausien kartoilla ja valokuvilla kuvitettuina. Vastaavat suunnitelmat on aiemmin laadittu seitsemälle museosillalle ja kahdeksalle museotielle.
Kuvakaappaus ”Porras–Renko -tie, Hämeen Härkätie, Hämeenlinna. Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma” -julkaisusta.
Edustavia näytteitä perinteisistä kulkuväylistä
Porras–Renko-museotie sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa, entisessä Rengon kunnassa. Noin 10 kilometrin pituinen museotiejakso on Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen välisellä tiellä, jota on kutsuttu Hämeen Härkätieksi autonomian ajalta lähtien.
Huovintien museotie sijaitsee Säkylän kunnassa, entisessä Köyliön kunnassa. Noin 8 kilometrin pituinen museotiejakso on osa Pohjanmaan rantatietä, joka johti Turusta historiallisesti Korsholmaan, nykyiseen Vaasaan. Museotiejakson nimi on Pyhän Henrikin tie. Se sijaitsee Köyliönjärven rantatiellä, joka liittyy Pyhän Henrikin legendaan ja taruun talonpoika Lallista, joka surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1150.
Hämeen Härkätie -kyltti. Kuvakaappaus ”Porras–Renko -tie, Hämeen Härkätie, Hämeenlinna. Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma” -julkaisusta.
Huovintien museotie ja Porras–Renko-museotie osana Hämeen Härkätietä edustavat Liikenneviraston museokohdekokoelmassa Suomen vanhimpia teitä, jotka viimeistään keskiajan lopulla (1550-luvulla) ovat yhdistäneet Suomen alueen linnat ja hallintokeskukset Turun kautta Tukholmaan. Hoito- ja ylläpitosuunnitelmien tavoitteena on säilyttää Huovintie ja Porras–Renko-tie todisteina Suomen teiden varhaisvaiheista.
Tieyhteydet ovat aikanaan syntyneet paikallisluonteisten muinaisteiden yhdistelmänä ja vakiintuneet ratsu- tai kävelypoluiksi. Vaunuilla ajettaviksi nämä polut muuttuivat 1700-luvulla tai myöhemmin. Sekä Porras–Renko-museotie että Huovintien museotie ovat säilyneet linjauksiltaan ja oletettavasti myös korkeussuhteiltaan melko samanlaisina, mitä ne ovat olleet 1700-luvulla.
Kumpikin museotie kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY), Porras–Renko-tie itsenäisenä kohteena ja osana Hämeen Härkätietä ja Huovintie osana Pohjanmaan rantatietä.
Liikenneviraston museotie- ja -siltakokoelmaan pysyvästi tallennetut museokohteet pyritään säilyttämään sellaisina kuin ne museointihetkellä ovat. Huovintie museoitiin vuonna 1998 ja se on ainut Liikenneviraston museokohteista, joka on keskeinen osa valtakunnallista maisemansuojelualuetta. Porras–Renko-tien museointihetki oli vuosi 1982. Tien nykyinen ulkoasu vastaa suomalaisen valtatien näkymää 1930–1950-luvuilla.
Teiden säilyminen museointihetken asussa edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa otetaan erityisesti huomioon tien liittyminen ympäristöönsä. Suunnitelmissa esitetään toimenpiteitä teiden ja niiden lähiympäristöjen kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta.
Tutustu Porras–Renko-museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelmaan.
Tutustu Huovintien museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelmaan.
Lisätietoa aiheesta tässä palvelussa: