Kotiseutuliitto selvittää kulttuuriympäristöalan vapaaehtoistyötä Suomessa

Uutinen 9.5.2016 klo 11.22

Suomen Kotiseutuliitto tekee valtakunnallisen selvityksen kulttuuriympäristön parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä. Selvitys tuo esiin työn kattavuuden ja laadun sekä mahdolliset tuki-, tieto- ja koulutustarpeet. Samalla kulttuuriympäristöalan järjestöjen ja yhteisöjen verkosto vahvistuu.

Hotelli Punkaharju
Hotelli Punkaharjun hotellinjohtaja Saimi Hoyer ja toimitusjohtaja Janne Leinonen. © Kuva: Olga Poppius.

Selvitystyö on kymmenen alalle keskeisen kansalaisjärjestön tapa aktivoida maamme satoja kulttuuriympäristötoimijoita ja virittää aiheesta käytävää keskustelua. Selvitystyöhön on kutsuttu mukaan Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry, Maa- ja kotitalousnaiset ry, Maaseudun Sivistysliitto, Omakotiliitto, Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, Suomen kylätoiminta ry, Suomen Latu ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Selvitystyön lopulliset vaikutukset suuntautuvat erityisesti paikallistasolle: kansalaisten kulttuuriympäristön lukutaito kehittyy ja paikallisidentiteetti vahvistuu, kulttuuriympäristöä hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eri sektoreiden yhteistyönä ja eri alueiden vetovoima vahvistuu. Selvitys myös tukee kansalaisilla ja järjestöillä jo olemassa olevaa vahvaa kulttuuriympäristöalan osaamista ja motivaatiota olla mukana toiminnassa.

Paikallisidentiteetti vahvistuu yhteisvoimin

Vastuu kulttuuriympäristön hoitamisesta kuuluu kaikille – hyvin hoidettu kulttuuriympäristö toimiikin hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen voimavarana. Se on myös korvaamatonta kansallista omaisuutta sekä mielekästä elin- ja toimintaympäristöä.

Hyvä esimerkki kulttuuriympäristön antamista voimavaroista löytyy Punkaharjulta, missä Saimi Hoyer jatkaa entisen Valtionhotellin yritystoimintaa.

”Kun historiallisen, tärkeän ja rakkaan rakennuksen tarina oli katkeamassa, punkaharjulaiset olivat ahdistuneita. Kun kerroimme että jatkamme toimintaa, ihmiset olivat helpottuneita ja kiitollisia. Talkoohenki heräsi ja nyt piha-aluetta haravoidaan ja maaleja rapsutellaan yhteisvoimin. Punkaharjulaisten paikallisidentiteetti on vahvistumassa, uutta yritystoimintaa suunnitellaan ja palveluita puolustetaan aktiivisesti. Tämä vaikuttaa koko alueen elinvoimaisuuteen, se on ihan selvää", Saimi Hoyer kertoo.

Hanke on osa kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoa

Vuonna 2014 hyväksytyn valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian tavoitteena on, että ihmiset arvostavat lähiympäristöään ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Nyt alkava selvityshanke on kansalaisjärjestöjen panos strategian toimeenpanossa.

Lisätietoja Suomen Kotiseutuliiton verkkosivuilta.