Julkisivuremontti on yksi yleisimmistä korjausrakentamistavoista. © Kuva: Mikael Ahlfors
Teksti: Johanna Sokka, ympäristöministeriö
Vanhojen rakennusten korjaamiseen uppoaa aikaa, rahaa ja vaivaa ja moni pitääkin urakkaa lähes mahdottomana. Korjausrakentamisen vaivanpalkka on kuitenkin sekä omistajalle että yhteiskunnalle suuri: korjatut rakennukset säilyvät osana perinteistä rakennuskantaa, eikä hyvin hoidetuilla rakennuksilla ole viimeistä käyttöpäivää. Kulttuuriperinnöllisesti merkittävien vanhojen rakennusten kunnostamisen kanssa ei tarvitse olla yksin, vaan neuvoa ja avustuksia voi hakea kahdelta eri taholta.
Museoviraston ja ELY-keskuksen rakennusperintöavustukset
Museovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) myöntävät vuosittain noin 2 miljoonaa euroa avustuksia, joilla säilytetään arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä. Avustukset voivat olla enintään 50 % korjaushankkeen kokonaiskustannuksista, mutta yleensä avustussumma on kokonaiskustannuksista huomattavasti pienempi. Avustusjärjestelmät eroavat toisistaan hieman:
Museoviraston avustukset myönnetään kohteille, jotka ovat suojeltuja tai muuten merkittäviä kohteita esim. kulttuurihistorian, rakennustaiteen tai rakennuksen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Museoviraston avustusta voidaan myöntää kohteen omistaville yksityishenkilöille ja yhteisöille. Myös kunnille voidaan myöntää Museoviraston avustusta, mikäli kohde on suojeltu rakennusperintölailla.
ELY-keskus puolestaan myöntää avustuksia ensisijaisesti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäville rakennetulle kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluville kohteille sekä muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaille kohteille. Avustuksia myönnetään yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, mutta kunnat tai muut julkisyhteisöt eivät voi saada ELY-keskuksen avustusta.
Suunnitteluun panostaminen kannattaa
Korjausrakentamisessa, kuten yleensä muissakin projekteissa, suunnittelu on kaiken A ja O. Alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta toteaa, että avustuksia haetaan harvoin korjaustyön suunnitteluun, vaikka myös tähän vaiheeseen kannattaisi satsata. Avustuksia voi nimittäin hakea jo kuntoarvion tai korjaussuunnitelman laatimiseen, joiden avulla tarvittavat korjaustyöt ja menetelmät voidaan tehdä alusta asti oikein. Korjaukseen saa neuvoja myös alueellisen vastuumuseon ammattilaisilta.
Perinteisen rakentamiseen perehtyneiltä ammattilaisilta kannattaakin ottaa vinkit vastaan, sillä rautakaupasta saatavat neuvot liittyvät yleensä nykyaikaiseen rakentamiseen. Nykyaikaisen rakentamisen niksit eivät välttämättä sovi esimerkiksi puu- ja hirsitalojen korjaamiseen.
Korjausavustusten hyödyt ulottuvat laajalle
Linjama luettelee konkreettisiksi korjausavustuksista syntyviksi vaikutuksiksi korjatun rakennuksen ja sen arvon säilymisen. Myös perinteisen rakentamisen erityisosaamisen ylläpitäminen on hänestä tärkeää.
– Maaseudulla vanhojen rakennusten korjaukseen löytyy ammattitaitoa, se on ihan perinne. Mutta tuntuu, että tämä luontaisesti syntynyt ja sukupolvien yli siirretty tieto ja ammattitaito ovat katoamassa. Sen vuoksi osaamisen säilyttäminen on tärkeää, Linjama toteaa.
Samoja vaikutuksia nostetaan esille myös Kulttuuriympäristöstrategian 2014–2020 osana vuonna 2019 julkaistussa Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi -raportissa. Raportissa selvitettiin Museoviraston ja ELY-keskusten avustusten kohdentumista ja käyttöä sekä avustusten aikaansaamia vaikutuksia erityisesti taloudellisesta näkökulmasta.
Taloudelliset vaikutukset ovat raportin mukaan moninkertaiset suhteessa avustussummiin, sillä kohteiden taloudellisen arvon nousun lisäksi niiden käyttöiät pidentyvät ja käyttökustannukset pienevät. Tämän lisäksi materiaalihankinnoista ja työstä kertyy verotuloja.
Toinen merkittävä avustuksista syntyvä vaikutus on kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kun kohteet kunnostetaan asiantuntijoiden avulla laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, saadaan pala kulttuuriympäristöä säilytettyä ja perinteisen rakentamisen osaaminen vahvistuu. Samalla alan osaajat työllistyvät ja korjauksiin ja kunnostuksiin liittyvä liiketoiminta kehittyy.
Alueista, joissa merkittäviä rakennuksia kunnostetaan, tulee vetovoimaisempia ja samalla niiden elinvoima lisääntyy. Lisäksi viranomaisten toiminta kehittyy, kun yhteistyö lisääntyy eri tahojen, kuten museoviranomaisten ja ELY-keskusten välillä.
Nuorta sukupolvea kiinnostaa vanhat rakennukset
Oulun museo- ja tiedekeskus Luupin rakennustutkija Juhani Turpeinen on huomannut, että erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita ostamaan vanhoja rakennuksia. Turpeinen arvelee syyksi muuttuneet arvo- ja asennemaailmat, hänen mukaansa nuoret arvostavat perinteistä ja tervettä rakentamista. Myös Linjama on huomannut saman muutoksen. Hän sanookin nuorten olevan kiinnostuneita perinteisistä ekologisista rakennusmateriaaleista. Puupohjaiset rakennusmateriaalit sitovat hiilidioksidia, minkä lisäksi rakennusmateriaalit ovat myrkyttömiä ja luonnollisia.
Lisääntynyt kiinnostus nuorten keskuudessa on vilkastuttanut myös neuvonnan tarvetta, sillä nuoremmalla sukupolvella ei ole yhtä paljon tietoa vanhan rakennuskannan korjausrakentamisesta. Turpeinen toteaa, että nuorille tietämättömyys ei ole este, vaan tiedon hakemiseen tottuneina he pyytävät rohkeasti neuvoa.
Korjatut kohteet nostavat korjausrakentamisen kiinnostavuutta ylipäätään. Naapurikateus on monta kertaa korjausrakentamismielessä hyvä asia, Turpeinen naurahtaa. Pelkästään se, että naapuri maalaa talonsa julkisivun, voi aiheuttaa ketjureaktion ja lähialueen muut rakennusten omistajat innostuvat kunnostus- ja korjauspuuhiin avustusten, ammattilaisten sekä yhteisön avulla. Malliesimerkit ovatkin tiedon leviämisen kannalta keskeisiä ja samalla pidetään vanhojen rakennusten kunnostuksen perinnettä yllä.
Lisätietoja
Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161334/YM_3_19_Rakennusperintoavustus.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lisätietoja rakennusperintöavustuksista:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_hoidon_keinot/Rakennusperintoavustukset