Minna-Riikka Tuohiniitty
Tampereen Pispalaan rakentuu Pirkanmaan alueen rakennuskulttuurin keskus. Keskuksen toiminnassa on mukana alan ammattilaisia, koulutusyhteisöjä sekä kulttuuritoimijoita. Keskuksen tavoitteena on luoda kiinteää yhteistyötä rakennus- ja kulttuurialan koulutusohjelmien, yksityisten talonomistajien sekä rakennusperintöalan ammattilaisten kanssa.
Uittoyhdistyksen talo, tuleva rakennuskulttuurin keskus kesällä 2013. © Kuva: Minna-Riikka Tuohniitty.
Tampereen Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus –projekti
Vuonna 2011 käynnistyneen projektin tavoitteena oli luoda ja käynnistää toimintamalli tulevalle rakennuskulttuurin keskukselle. Tampereen ja laajemmin Pirkanmaan alueella on selvästi ollut tilausta rakennusperintöyhdistykselle ja rakennuskulttuurin keskukselle.
Projekti rakensi yhteistyöverkostoa korjausrakentamisen alalla viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden välille. Tavoitteena oli tuottaa elämyksellinen näyttely -, koulutus- ja kohtaamispaikka. Keskuksesta tulee saamaan tietoa rakennetun ympäristön suojelusta ja säilyttämisestä, käytettävistä materiaaleista, ammattitaitoisista tekijöistä ja rakentamisen kustannuksista. Tavoitteena on synnyttää tietopankki rakennusmateriaaleista, perinteisistä ja uusista korjaustavoista, eri ammattialojen osaajista sekä rakennusperintöalan koulutusmahdollisuuksista. Keskuksen paikaksi valikoitui Pispalassa sijaitseva Uittoyhdistyksen talo, joka oli ollut tyhjillään 2000-luvun puolivälistä.
Projektin päärahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Pirkanmaan liitto. Tampereen kaupunki vastasi kuntarahoitusosuudesta. Projektin toteutti Ekokumppanit Oy ja projektin toiminta-alueena oli Pirkanmaa.
Projektiin liittyen Uittoyhdistyksen talo oli avoinna yleisölle kesäkuukausina vuosina 2012 ja 2013. Kunnostustöiden keskeneräisyydestä huolimatta talossa vieraili niin arkkitehti- ja insinööriopiskelijoita, alueen asukkaita, taidesuunnistajia kuin yhdistystoimijoita. Eksoottisimman elämyksen saivat Tampereen teknillisessä yliopistossa suomalaista puuarkkitehtuuria opiskelevat kansainväliset opiskelijat, jotka vierailivat lämmittämättömässä talossa talven kovimpina pakkaspäivinä.
Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry
Keskuksen tavoitteena on säilyttää ja suojella alueen rakennusperintöä, yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin. © Kuva: Minna-Riikka Tuohiniitty.
Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry perustettiin vuonna 2012. Yhdistyksen tavoitteena on vaalia rakennuskulttuuria, olemassa olevaa rakennuskantaa ja rakennusperinnön hoitoa Pirkanmaan alueella. Yhdistys tukee toiminnallaan myös kestävää kehitystä.
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yhteisö: kaupparekisterissä oleva yhteisö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistysrekisterissä oleva yhdistys, säätiörekisterissä oleva säätiö tai muu julkisyhteisö. Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa arkkitehti Harri Metsälä Tilanne M3 -osuuskunnasta. Metsälä on toiminut rakennuksen kunnostusprojektissa mukana alusta alkaen ja on työskennellyt talon korjauksen työnjohtajana.
Rakennuskulttuuriyhdistys tulee ylläpitämään Rakennuskulttuurin neuvonta- ja toimintakeskusta sen valmistuttua. Keskuksen tavoitteena on tulla aktiiviseksi toimijaksi ja vaikuttajaksi pirkanmaalaisen rakennuskulttuurin alalla.
Uittoyhdistyksen talo
Uittoyhdistyksen talo sijaitsee keskeisellä ja kauniilla paikalla Tampereen Pispalassa. © Kuva: Minna-Riikka Tuohiniitty.
Keskukseksi kunnostettava Uittoyhdistyksen talo rakennettiin vuonna 1892 Pirkkalan maalaispitäjän Pispalan kylään, Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen toimesta. Talo toimi tukkitien ja ensimmäisen uittotunnelin käyttäjien ja uittajien tukikohtana sekä työnjohdon asuintilana. Vaikka Pispala on perinteisesti ollut työläisaluetta, rakennus on sijainnut Rimmintiellä (nykyisin Rimminkatu), jonka varrella asui keskiluokkaista väkeä, kuten opettajia ja virkamiehiä. Talo sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellussa kulttuuriympäristössä. Uittoyhdistyksen talo sisältyy Pispalan alueen asemakaavoituksen kolmanteen vaiheeseen. Talo ja sen tausta ovat olennainen osa alueen historiaa ja aktiivinen Pispalan alue onkin keskukselle erittäin hyvä sijainti.
Kokemäenjoen Uittoyhdistys
Talon rakennuttaja, Kokemäenjoen Uittoyhtiö, perustettiin vuonna 1876 Porissa, neljän suuren yhdistyksen toimesta. Yhtiön tavoitteena oli tukkien yhteisuitto Porin kaupungin ponttonisillan ja Tampereen Pyhäjärven välillä. Yhteisuitto mahdollisti tehokkaamman liiketoiminnan, suurten materiaalimäärien käytyä liian haastaviksi yksittäisuitolle. Yhtiön toiminnan laajuutta kuvaa hyvin se, että kymmenen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen keskimääräinen uittomäärä oli 2 000 000 tukkia vuodessa.
Vuonna 1929 toiminta siirtyi kokonaisuudessaan Kokemäenjoen Uittoyhdistykselle, joka oli perustettu viisi vuotta aiemmin. Laajimmillaan Uittoyhdistykseen kuului seitsemän eri metsäalan yhdistystä: perustajajäsenet Björneborgs Ångsågs-Bolag, Fredriksfors Aktiebolag, Rafsö Ångsågs-Aktiebolag ja Suursannan Uusi Höyrysaha sekä myöhemmin liittyneet Loimaanjoen Lauttausyhdistys, Kauvatsanjoen Lauttausyhdistys ja Valkiakosken Uittoyhdistys. Uittotoiminta päättyi 1960-luvulla, puutavaran kuljetuksen siirtyessä yhä voimakkaammin maanteille.
Uittoyhdistys lakkautti toimintansa Kokemäenjoen alueella 1980-luvulla. Yhdistys luovutti tällöin arkistomateriaalinsa Elinkeinoelämän keskusarkistolle. Uittoon liittyvää kuvamateriaalia onkin säilynyt kiitettävästi keskusarkistossa.
Pispalan tukkitiet
Pispalan alueen uittohistoriaan liittyvät oleellisesti myös Pispalan tukkitiet. Porin Höyrysaha rakennutti Pispalan ensimmäisen tukkitien, niin sanotun punaisen tukkitien vuonna 1864. Tukkitie ylitti Pispalan valtatien Pispalan nykyisen kirkon kohdalla, ohittaen Uittoyhdistyksen talon tontin itäpuolelta. Tukkitie mahdollisti yhteyden Tampereen järvien, Näsijärven ja Pyhäjärven, välillä ja edelleen Kokemäenjokea pitkin rannikolle. Punaiseksi tukkitietä kutsuttiin sen punaiseksi maalatun massiivisen hirsirakenteen vuoksi. Tukkien siirto harjun yli mahdollistettiin hevosvoimin. Punainen tukkitie purettiin vuonna 1930, ensimmäisen uittotunnelin valmistuttua. Alueella on kuitenkin edelleen nähtävissä joitakin jäänteitä alkuperäisen punaisen tukkitien betonisista perustuksista. Ensimmäinen uittotunneli oli myös Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen käytössä.
Pispalan toinen tukkitie, niin sanottu harmaa tukkitie, rakennettiin vuonna 1873. Sen rakennutti Reposaaren saha. Harmaa tukkitie alitti Pispalan valtatien Ahjolan kohdalla ja tukkien siirtoon käytettiin höyrykonetta.
Viimeisin Pispalan uittotunneleista valmistui 1960-luvulla, mutta tunnelia ei koskaan käytetty tukinuittoon. Tunneli avattiin kevyen liikenteen käyttöön vuonna 2013.
Uittoyhdistyksen talon historia
Rakennuksen alkuperäisestä asusta ja siinä tehdyistä muutostöistä on säilynyt vain hyvin vähän tietoa. Pispala oli rakennus- ja laajennusvuosina osa maalaispitäjää, eikä rakentaminen ollut luvanvaraista. Rakennuksesta tai myöhemmistä laajennuksista ei siis ole piirustuksia. Kuvamateriaali painottuu enemmän uittotyöhön, rakennuksesta on valokuvia vain vähän. Rakennus- tai muutostöistä ei ole säilynyttä tietoa myöskään Uittoyhdistyksen arkistossa.
Yksityiskohdat kertovat rakennuksen historiasta. Materiaalit ajoittavat laajennusosan rakennusvuoden 1920-luvulle. © Kuva: Minna-Riikka Tuihiniitty.
Talo on mahdollisesti ollut alun perin paritupa, jossa porstuan molemmin puolin ovat sijoittuneet tulisijalliset asuintilat. Esiin otetuissa seinäpinnoissa on nähtävillä jälkiä huonejaon ja oviaukkojen muutoksista. Myös ikkunat on laajennustöiden yhteydessä muutettu nykyiseen asuunsa. Rakennuksen alkuperäisen asun ja huonejaon selvittäminen onkin siis oma palapelinsä, joka perustuu rakennuksessa tehtyyn inventointiin ja dokumentointiin.
Rakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa 1920-luvulla. Laajennuksen yhteydessä rakennettiin itäpäätyyn yksiö ja otettiin yläkerran ullakkotilat asuinkäyttöön. Rakennuksen alakerta on kokonaisuudessaan hirsirakenteinen. Noin 75 neliömetrin suuruinen alkuperäinen osa on perustettu nurkkakivien varaan. Myöhemmin, noin 25 neliön laajennusosan yhteydessä koko rakennukseen on valettu säästöbetoninen umpisokkeli. Laajennus on tehty kiireellä; uuden osan hirret on kiinnitetty vanhaan osaan vain kulmaraudoin, ei salvoksin, eikä hirsirakenteen painumista ole huomioitu rakenteessa. Kuitenkin myös virheelliset korjaukset, silloin kun ne eivät aiheuta rakennuksen säilymiselle haittaa, voidaan nähdä eräänlaisena oppimateriaalina ja konkreettisena esimerkkinä hirsirakentamisen erityispiirteistä.
Kunnostustyöt ovat sisätilojen osalta vasta alussa. © Kuva: Minna-Riikka Tuohiniitty.
Rakennuksen yläkerta sekä kuistit ovat rankarakenteisia ja sahanpurulla eristettyjä. Yläkerrassa on muutostöiden jälkeen sijainnut yksi lämmittämätön kesähuone sekä tulisijallinen huone ja keittiö.
Rakennuksen oviin, ikkunoihin ja huonejakoon on tehty hyvin vähän muutoksia 1920-luvun jälkeen. Pispala liitettiin osaksi Tampereen kaupunkia vuonna 1937, mutta rakennuksen muutostyöt on suoritettu tätä ennen. Julkisivun merkittävimmät muutokset on tehty laajennuksen yhteydessä, rakennuksen kattotyypin muuttuessa harjakatosta mansardikatoksi. Mansardikatto mahdollisti ullakkotilojen muutoksen asuintiloiksi ilman merkittävää muutosta rakennuksen korkeudessa.
Rakennuksen keittiötiloissa on vesipisteet, mutta sisäkäymälöitä tai pesutiloja siinä ei ole missään vaiheessa ollut. Uittoyhdistyksen talo oli asuinkäytössä aina vuoteen 2005 asti.
Korjauskohteesta rakennuskulttuurikeskukseksi
Vuonna 2011 rakennus siirtyi Tampereen kaupungin haltuun. Alkuperäisesti tontista lohkottiin ennen kauppaa pois noin puolet eli alue jolla aiemmin on sijainnut talon sauna ja piharakennuksia. Rakennuksen kunnostustyöt aloitettiin ulkovaipasta. Talon kolmiorimakate uusittiin vuonna 2012 ja työt rakennuksen ulkomaalauksen ja ikkunoiden kunnostuksen parissa aloitettiin vuonna 2013.
Rakennuskulttuurin keskus talvella. © Kuva: Minna-Riikka Tuohiniitty.
Rakennuksen kunnostamisessa noudatetaan säilyttävän korjausrakentamisen linjaa, jossa pyritään huomioimaan myös esteettömyyden tuomat haasteet ja rakennuksen energiatehokkuus sekä rakennuksen koko elinkaaren ekologisuus. Kunnostustöiden yhteydessä rakennukseen pyritään sijoittamaan kuivakäymälät ja käytön kannalta tarvittavat vesipisteet.
Kunnostustöiden tavoitteena on saada aikaan toiminnallinen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus Pirkanmaan alueelle. Talo ympäristöineen tulee toimimaan pysyvän korjausrakentamisen oppimisympäristönä. Vuonna 2014 kunnostustyöt ovat edenneet rakennuksen sisätiloihin. Keväällä 2014 vietettiin myös pienimuotoisen varaosapankin avajaisia ja järjestettiin rakennuskulttuurin keskuksen nimikilpailu. Voittajaksi nousi Rakennuskulttuurikeskus Piiru, joka tullaan vahvistamaan myöhemmin yhdistyksen kokouksessa keskuksen nimeksi.