Minna Pesu
Pekka Halosen akatemian valokuvaajaopiskelijat sekä Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat paneutuivat keväällä 2007 oppilastyönään Helsingin Malmin lentokenttään. He valokuvasivat ja haastattelivat lentoaseman työntekijöitä ja käyttäjiä ja dokumentoivat samalla palasia pääkaupunkiseudun, Suomen ja koko Euroopan ilmailuhistoriasta. Kuvista välittyvät paitsi lentoaseman arkkitehtoninen ja historiallinen merkitys, myös sen nykyinen arvo lentoliikenteen, lentokoulutuksen ja ilmailuharrastajien kannalta.
© Kuva: Kerttu Malinen, Pekka Halosen akatemia, 2007
Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ensimmäinen siviililentoliikenteen maalentoasema, joka on yhdistänyt maamme kansainväliseen lentoliikenteeseen. Helsingin lentoasema vihittiin käyttöön 15. toukokuuta 1938. Lisäsysäyksen lentoaseman rakentamiselle antoi vuoden 1940 kesäolympialaisten haku. Lentoasema edusti uutta edistyksen ja hyvinvoinnin aikakautta.
© Olli Mikkonen, Pekka Halosen akatemia, 2007.
Malmin lentoasematerminaali on 1930-luvun funktionalismin tyylipuhdas edustaja ja aikansa rakennustekniikan taidonnäyte. Lentoaseman sylinterimäistä hallintorakennusta kiertää terassi, jonka katosta kannattavat sirot rautapylväät.
Malmin lentoaseman hallintorakennuksessa on käytetty funktionalismille tyypillisesti kirkkaita värejä; toimistosiiven katot päällystettiin alun perin punaisella klinkkerillä ja osa ravintolan seinistä punahonkapaneeleilla. Sisätilojen värityksen suunnitteli taiteilija Eino Kauria. Lentoasema kiitoteineen on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.
Kokeellinen teräsbetoniseinärakenne on mahdollistanut nauhaikkunat ympäri koko sylinterinmuotoisen lentoaseman hallintorakennuksen. Keskellä on koko kolmikerroksisen rakennuksen korkuinen kattovalaistu asemahalli. Malmin hallintorakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Dag Englund ja Vera Rosendahl.
© Pekka Lähteenmäki, Pekka Halosen akatemia, 2007
Malmin lentoasema on toiminut kansainvälisen lentoliikenteen asemana jo 70 vuotta. Lennonjohto toimii kolmikerroksisen hallintorakennuksen ylimmässä osassa, mistä on hyvä näkyvyys kentälle. Kentän avauduttua 1936-1937 reittilentoliikenne oli vielä vähäistä; kiitoradalla oli kaksi nousua ja laskua päivässä. Malmin lentokenttä oli Suomen tärkein aina 1950-luvun alkuun. Sen merkitys väheni, kun yhä suurempien lentokoneiden edellyttämät kiitoradat valmistuivat Vantaan Seutulaan olympiavuonna 1952. Ilmailu- ja liikennehistoriallisesti Malmi on arvokas paitsi alkuperäiseltä ilmeeltään, myös käytön jatkuvuuden kannalta. Se on koko parhaiten säilyneitä 1930-luvun lentoasemia koko maailmassa.
Kirjallisuutta:
Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Arkkitehtuurimuseo. Helsinki 2002.
Mikko Härö, Olympiakisojen liikenne. Olympiakaupunki Helsinki 1952. Helsingin kaupunginmuseo 1992.
Seppo Sipilä et al. (toim.), Malmi – Helsingin lentoasema. 70 vuotta suomalaista ilmailua. Minerva 2008.
Elina Standertskjöld, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1930-1950. Arkkitehtuurimuseo, Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy 2008.
© Matti Kauppinen, Pekka Halosen akatemia, 2007