Kulttuuriympäristön suojelu

Kulttuuriympäristön suojelu – artikkelit RSS

Droonikuvaa yläilmoista. Kuvassa pelto- ja järvimaisemaa.

Kulttuuriympäristöjen seurantaa uudesta perspektiivistä

26.8.2020
Maisemien ja kulttuuriympäristöjen visuaalista seurantaa on tehty maan tasalla otettujen yleiskuvien, piirustusten sekä maalausten avulla vuosisatojen ajan. Nykyisin droonikoptereihin kytketyillä kameroilla kuvaa saadaan otettua lintuperspektiivistä tai muista ihmisille vaikeapääsyisistä paikoista. Kulttuuriympäristöjen ja maisemien seurantahankkeessa on päästy selvittämään droonikuvauksen hyödyntämistä maisemien ja kulttuuriympäristöjen seurannassa.
Koski, jonka yllä vanha vaalea voimalarakennus.

Alueen identiteetti kumpuaa kulttuuriympäristöstä

23.7.2020
Omaa lähiympäristöä on hyvä katsoa välillä uteliain silmin. Samalla voi pohtia, mikä alueessa on kiinnostavaa sellaiselle ihmiselle, joka ei ole koskaan aiemmin käynyt siellä. Omaleimainen identiteetti lisää asukkaiden hyvinvointia ja herättää kiinnostuksen alueen elinvoimaisuuden kannalta tärkeissä kohderyhmissä.
Maisema Teerijärveltä, selänteen huipulta. Kesäinen ilta.

Tänä kesänä kannattaa ottaa tilaisuudesta vaari ja pistäytyä kylään maisemaan sekä lähiseuduille

8.7.2020
Poikkeuksellinen kevät ja kesä ovat muistuttaneet luonnon ja maisemien merkityksestä. Oman asuinympäristön luontokohteiden virkistävä vaikutus on korostunut aikana, jolloin muut aktiviteetit ovat olleet pannassa. Suomalaisia maisemia ihaillaan myös lomalla, sillä tämän vuoden lomasesongista uumoillaan Suomi-matkailun huippukesää.
Kulttuuriympäristöä Haltialasta Helsingistä. Kuva Liisa Lohtander.

Onko rakennettu ympäristö kulttuuriperintöä?

1.3.2018
Aura Kivilaakso
Suomessa on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti ihmisten asenteita ja arvostuksia kulttuuriperintöä kohtaan. Valtaosa vastaajista koki kulttuuriperinnön ja sen säilyttämisen tärkeäksi. Mutta mikä on rakennetun ympäristön asema ihmisten mielikuvissa?
Espoon Kasavuori

Muinaisjäännösten arvo yhteisenä kulttuuriperintönämme

11.2.2014
Johanna Enqvist
Muinaisjäännösten arvon tai merkittävyyden arviointi on arkeologisen kulttuuriperinnön hallinnoinnin ja suojelun keskeisimpiä kysymyksiä. Käytännön suojelutyössä muinaisjäännösten arvottamista joudutaan tekemään jatkuvasti. Mikä onkaan arvokasta?
Hennalan varuskunta Lahdessa

Elämää tyhjiin tiloihin?

2.12.2013
Hella Hernberg
Nyt ja tulevaisuudessa kaksi tekijää määrittelee entistä vahvemmin rakennettua ympäristöä ja sen käyttöä: resurssien niukkuus ja ympäristöjen muutos. Rakennuksilta vaaditaan tulevaisuudessa kykyä sopeutua ympäröiviin muutoksiin ja muuttuviin käyttötarpeisiin.
Puu-Käpylä

Puu-Käpylän kaavoituskiista - Kulttuuriympäristöön kohdistuvien asenteiden muuttumisesta 1960-luvulla

17.11.2011
Aura Kivilaakso
Kulttuuriympäristöön kohdistuneet asenteet muuttuivat 1960-luvulla ja modernin kaupungin ihannointi johti monien rakennusten purkamiseen. Myös Puu-Käpylän puutarhakaupunki Helsingissä kaavoitettiin uudisrakentamiselle, mutta suunnitelmat nostivat laajan kohun.
Vehreä puutarha

Omalla pihalla - omavaraisviljelyä, tyyppimalleja ja ekoajattelua

5.6.2009
Raija Seppänen
Pihapiiri on olennainen osa suomalaisten elinympäristöä ja oma piha merkitsee monille yhteyttä luontoon. Varhaisissa puutarhoissa keskiajan luostareissa viljeltiin hyötykasveja ja myöhemmin puutarhat yleistyivät kartanoista ja pappiloista alkaen.
Raahen Sovionkatu

Raahen ruutukaava-alueen saneeraus ja suojelu

10.12.2007
Juho Rajaniemi
Päätös suuren terästehtaan eli Rautaruukin sijoittamisesta Raahen seudulle 1960-luvulla johti ennen näkemättömään väestönkasvuun ja tarpeeseen kaavoittaa Raaheen uusi keskusta. Prosessi ei ollut helppo ja se herätti aikanaan paljon keskustelua.

Julkaistu 10.3.2016 klo 14.46, päivitetty 10.3.2016 klo 14.54