Etusivu » Säilyttäminen ja suojelu » Artikkelit » Kysymyksiä ja vastauksia rakennussuojelulaista
Kysymyksiä ja vastauksia rakennussuojelulaista
Satu-Kaarina Virtala, ympäristöministeriö
Rakennussuojelupäätöksen tekee alueellinen ympäristökeskus. Päätökseen sisältyvät Museoviraston määrittämät suojelumääräykset. Rakennussuojelu sekoitetaan usein maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavalla suojeluun. Kaavassa alueen käyttötarkoitusmerkinnällä voidaan rajata kohteen käyttötarkoitus. Erityisissä suojelumerkinnöissä ja –määräyksissä voidaan asettaa rakennuksen ulkoasua ja julkisia sisätiloja koskevia ehtoja.
Mitä suojelu tarkoittaa käytännössä?
Jos rakennusta käytetään ja hoidetaan asianmukaisesti, rakennuksen ominaispiirteistä huolehtien, suojelu rakennussuojelulailla ei sinänsä muuta mitään. Se saattaa rajoittaa rakennuksen käyttämistä sellaisiin tarkoituksiin, jotka edellyttävät nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. Se edellyttää myös muutosten tavallista huolellisempaa harkintaa ja sopeuttamista rakennukseen. Suojelupäätöksen yhteydessä annettavat suojelumääräykset osoittavat ne rakennusosat ja ominaispiirteet, joita suojelu koskee. Museovirastolla on mahdollisuus myöntää suojelumääräyksistä vähäisiä poikkeuksia.
Saako suojellun kohteen omistaja rahallista korvausta suojelusta?
Omistaja ei tavallisesti saa rahallista korvausta suojelusta. Hänellä on kuitenkin oikeus saada korvausta sellaisesta haitasta tai vahingosta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen. Tämä edellyttää sitä, että hän ei suojelumääräysten johdosta voi käyttää rakennusta tavanomaisella tai kohtuullista hyötyä täyttävällä tavalla.
Tällaisia korvauksia on nykyisen lain voimassa ollessa maksettu kahdesti. Korvausta ei makseta maksimaalisen hyödyn menetyksestä, vaan siitä haitasta ja vahingosta, jota suojelumääräysten arvioidaan aiheuttavan.
Mitä suojellulle kohteelle saa tehdä? Kuka kertoo, miten suojeltua rakennusta saa korjata ja mitä toimenpiteitä saa tehdä?
Rakennusta saa ja pitääkin käyttää ja huolehtia sen kunnossapidosta. Kunnostus- ja korjaustoimien tulee olla sellaisia, etteivät rakennuksen ominaisluonne ja erityispiirteet vaarannu. Koska Museovirasto valvoo rakennuksen suojelua, on sieltä tai maakuntamuseosta syytä kysyä myös neuvoja sopivasta kunnostuksesta. Suunnittelijoita ja korjaajia valittaessa on hyvä selvittää heidän kokemuksensa vastaavista töistä. Kunnan rakennusvalvonnalla on oma roolinsa korjaustöiden valvonnassa
Kuka on velvollinen pitämään suojellun rakennuksen kunnossa, saako avustusta tai korvausta?
Aivan samoin kuin muidenkin rakennusten osalta omistaja on velvollinen pitämään rakennuksen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämässä kunnossa, toisin sanoen niin, että rakennus täyttää turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset. Rakennukselle annetut suojelumääräykset voivat edellyttää myös muita kunnostustoimenpiteitä. Niin sanottuihin vuosikorjauksiin ei avustusta myönnetä, mutta muihin kunnostustöihin voi hakea Museoviraston entistämisavustusta. Käytössä oleva määräraha on riippuvainen valtionvuosittaisesta talousarviosta.
Voiko rakennuksen käyttötapaa rajoittaa?
Rakennuksen käyttöä ei voida määrätä rakennussuojelulain mukaisilla suojelumääräyksillä. Sen sijaan voidaan antaa määräyksiä, jotka saattavat rajoittaa tiettyjä käyttötarkoituksia; käyttö ei saa uhanalaistaa rakennuksen suojeltavia ominaisuuksia. Tavallisesti tällaiset määräykset rajoittavat huonejaon muutoksia, ja sellaisia käyttötarkoituksia, jotka vaativat runsasta LVIS-tekniikkaa. Rakennus saattaa olla suojeltu sekä rakennussuojelulain nojalla että kaavalla. Useimmiten käytön rajoitukset tulevat kaavamääräyksistä.
Miten suojellaan purku-uhan alainen rakennus maaseudulla, jossa ei ole kuin seutu- tai maakuntakaava?
Purku-uhka sinänsä ei ole riittävä syy suojella rakennusta rakennussuojelulailla. Kunnalla on usein joko tehty inventointi rakennuskannasta tai se on laatinut kulttuuriympäristön hoito-ohjelman, jossa on tietoja rakennusten paikallisesta tai seudullisesta merkittävyydestä. Suojelun kriteerinä ovat aina rakennussuojelulaissa määritellyt kriteerit, eli rakennuksella tulee olla kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Arvion kriteerien toteutumisesta tekee asiantuntija.
Ennen purkamista rakennus tarvitsee purkuluvan, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Viranomaisen tehtävänä on arvioida, onko lupahakemuksen tarkoittama rakennus olla maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukainen kohde, jonka osalta tulee huolehtia siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.
Mikä on suojelun kohde?
Suojelun kohteena voi olla joko rakennus, sen osa tai rakennusryhmä. Rakennusryhmään kuuluu usein myös puistoa tai puutarhaa, kenties siltoja, kaivoja tai maakellareitakin. Kun kohteena on rakennusryhmä, suojelupäätökseen on liitetty myös kartta, johon suojeltava alue on merkitty. Uudis-ja täydennysrakentaminen alueella harkitaan tapauskohtaisesti.
Rakennussuojelulailla ei voida suojella evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kirkollisia rakennuksia, vaan niitä koskee oma lainsäädäntö. Myös muinaisjäännökset ovat rakennussuojelulain ulkopuolella, ja niitä koskee muinaismuistolaki.
Saako rakennusta muuttaa suojelun jälkeen?
Rakennuksen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä, joita suojelu koskee ja jotka ilmenevät suojelupäätöksestä, ei saa muuttaa. Asiantuntevalla suunnittelulla voidaan tehdä sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen rakennuksen vastaiselle käyttämiselle. Näistä muutoksista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.
Kuka saa ehdottaa rakennusta suojeltavaksi?
Ehdotuksen saa tehdä, paitsi rakennuksen omistaja, myös valtion viranomainen, maakunnan liitto, kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee, ja rekisteröity yhdistys, joka toimii rakennuksen sijaintipaikkakunnalla. Rekisteröidyn yhdistyksen kotipaikka voi olla muussakin kunnassa, kunhan rakennus sijaitsee yhdistyksen toiminta-alueella. Ehdotus rakennuksen suojelemisesta tehdään sille alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka alueella rakennus sijaitsee. Esitys tehdään kirjallisesti ja se tulee tarkasti perustella. Esityksestä tulee myös käydä ilmi rakennuksen sijainti ja sen omistaja. Alueellinen ympäristökeskus voi ottaa asian vireille myös omasta aloitteestaan.
Valtion omistamien rakennusten suojelusta tehdään esitys ympäristöministeriölle. Esityksenteko-oikeus poikkeaa edellä esitetystä vain siten, että rekisteröity yhdistys on oikeutettu esityksen tekoon vain kotipaikkakunnallaan sijaitsevista rakennuksista. Valtion omistamia rakennuksia ovat mm. valtion liikelaitosten esim. Senaatti-kiinteistöjen hallussa olevat rakennukset, mutta eivät valtion osakeyhtiöiden esim. Kapiteeli Oy:n rakennukset.
Artikkeli on julkaistu ICOMOS Suomen jäsenlehdessä 2007