Suomenlinnassa restauroidaan upseeritaloa, Nooakin arkki, osa 1
24.8.2006
Suomenlinnan upseerien asuinkerrostalo kuuluu Suomen vanhimpiin kerrostaloihin. Sen peruskorjaus on haaste arkkitehdeille, korjausrakentajille ja konservaattoreille: Miten sijoittaa ajanmukainen talotekniikka 1700-luvulla rakennettuun rakennukseen ilman että historiallinen arvo alenee ja niin että talossa edelleen vallitseva 200 vuoden takainen tunnelma säilyy? Työ vanhoilla materiaaleilla ja menetelmillä vaatii asiantuntemusta, jota Suomenlinnan hoitokunnan ammattilaiset ovat kartuttaneet jo runsaat 30 vuotta kestäneen linnoituksen restaurointityön ajan.
Ruotsin merilinnoituksen päällystölle 1760-luvulla rakennettu kerrostalo on tuttu Suomenlinnaan lautalla saapuville. Kirkon puistoa reunustava nelikerroksinen talo on osin korkeiden vaahteroiden peitossa. Julkisivua korostavat rustikoidut pilasterit ja pohjakerros, ovaalinmuotoiset koristesyvennykset, pyörökaariset ikkunat ja ovisyvennykset on reunustettu hiekkakivin.
Talon edustan hiekkakäytävällä näkyy pyöriä ja mattotelineellä saa räsymatto kyytiä. Viereinen talo on edelleen toiminnassa oleva Upseerikerho. Länsipäädyssä tien toisella puolella naapurina on Suomenlinnan hoitokunnan hallintorakennus, jossa istuvat myös linnoituksen kunnostustyöstä vastaavat arkkitehdit. Upseeritalon rakennuttamisesta vastaa arkkitehti Leena Häkli. Suunnitteluyksikkö on nimennyt korjaushankkeen Nooakin arkiksi talon venäläisaikaisen lempinimen mukaan.
– Onhan tämä aika iso työmaa, Nooakin arkki on tällä hetkellä linnoituksen suurin hanke ja viimeinen asuintalon peruskorjaus. Upseeritalon sähkö-, vesi- ja viemäriverkosto uusitaan, samoin keittiöt ja kylpyhuoneet, Leena Häkli luettelee. Kaikki pinnat kunnostetaan, lukuun ottamatta talon ulkopintaa - se tarvitsee lähinnä vain kalkkimaalia. Asuntoja on 30 ja työ kestää neljä vuotta. Arkkitehtisuunnittelu on arkkitehti Merja Niemisen käsialaa (Kari Järvinen ja Merja Nieminen arkkitehdit SAFA).
Talossa on koko sen pitkän historian ajan asunut puolustushallinnon henkilökuntaa, joskin viime vuosikymmeninä upseereita on ollut vähemmän kuin siviilejä. B-portaan asukkaat ovat muuttaneet pois syksyllä 2005 käynnistyneen purkutyön alta. Peruskorjaus etenee porras kerrallaan. Elokuussa 2006 kellari on valmis ja työt ovat hyvässä vauhdissa ensimmäisen porraskäytävän asunnoissa.
Purkutyö käynnistyi pommilöydöllä
Upseeritalon kellarin purkutyön tekevät Suomenlinnan työsiirtolan vangit. He yllättyivät kun kellarin holveista, maakerroksen alta löytyi kranaatteja ja tykinkuulia sekä rasiallinen pistoolin patruunoita.
Räjähteitä löytyi eri puolilta kellaria. Suomenlinnassa, entisellä sotilasalueella pommeja ja erilaisia räjähteitä on tavattu ennenkin, joten työmaalla osattiin toimia oikealla tavalla: kaivaminen keskeytettiin, alue eristettiin ja löydöstä ilmoitettiin poliisille. Poliisi pyysi paikalle virka-apuna armeijan räjähde-asiantuntijat.
Kellarista löytyneet räjähteet olivat parisataa vuotta vanhoja, mustaa ruutia sisältäviä tykinkuulia, jotka olisivat saattaneet räjähtää, mikäli niitä olisi käsitelty väärin. Kranaatit olivat uudempia, II maailmansodan aikana ja sen jälkeen kellariin piilotettuja "asukkaan muistoja", joita ei voitu räjähdysvaaran vuoksi kuljettaa vaan ne purettiin paikan päällä. Pistoolin paukut omisti yksi talon entisistä upseeriasukkaista.
Raivaustyöhön komennettiin mantereelta, Helsingin Sotilasläänin Esikunnasta majuri Mika Tyry. Hänen mukaansa koko löytöalue on rauhoitettava heti, sillä varsinainen räjähde tai siihen liittyviä osia saattaa olla lähellä löytöpaikkaa. Esimerkiksi upseeritalon ullakolta löytyi nipuksi sidottuja dynamiittipötköjä muistuttavia esineitä, jotka paljastuivat kasaksi paristoja, joista kuoret olivat ajan myötä irronneet.
– Myös vaarattomalta näyttävä ja tuntuva vanha tykinkuula saattaa olla erittäin vaarallinen. Tällaista kuulaa ei saa missään nimessä ryhtyä työntämään, Mika Tyry toteaa. Kaikki löytyvä sotamateriaali kuuluu Puolustusvoimille riippumatta siitä minkä valtion sotatarvike on kyseessä. Vaarattomiksi todetut esineet luovutetaan Sotamuseolle.
Synnöve Vaari, Suomenlinnan hoitokunta
Upseerien asuinkerrostalon peruskorjausta seurataan rakennusperinto.fi:ssä valmistumiseen asti.
Lyhesti talon historiaa:
Upseerien asuinkerrostalo on ainoa toteutunut osa Suomenlinnan perustajan Ehrensvärdin Isolle Mustasaarelle suunnittelemasta, mittavasta Armeijan laivaston linnanpihasta. Talo on sen itäinen siipirakennus. Rakennus on koko ajan ollut asuinkäytössä ja kuuluukin Suomen todella harvalukuisiin 1700-luvun asuinkerrostaloihin.
Venäläisaikana 1800-luvun lopulla talon välipohjia ja vesikattoa korjattiin ja porrashuoneet uusittiin. Sisätilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin - asunnoissa on tallella paljon vanhoja yksityiskohtia 1800-luvulta ja osittain jopa 1700-luvulta, mm kattolistoja, ovia vuorilautoineen, jalkalistoja, lankkulattioita ja ikkunoita. Tilajärjestelyissä on aikojen kuluessa tehty paljon muutoksia. 1950-luvullarakennukseen asennettiin vesijohto ja viemäri sekä tehtiin vesikäymälät. Asunnot olivat puulämmitteiset aina 1980-luvulle saakka, jolloin rakennettiin patterilämmitysjärjestelmä ja talo liitettiin kaukolämpöön.
Rakennus itse on tärkein dokumentti historiastaan, Nooakin arkki, osa 2
Koko sarja:
Suomenlinnan Nooakin arkin restaurointi
