rakennusperinto.fi

Kellarin alkuperäiset varastonovet säilytettiin peruskorjauksen yhteydessä sellaisenaan, vain muutaman rikkoutuneen tilalle tehtiin uusi, entisenlainen. Varastokomeroiden maalattiat pinnoitettiin betonilaatoin. Kahden varastokomeron lattia poikkeaa muista. Yhdessä lattia pinnoitettiin mukulakivin ja toisessa osa lattiasta puhdistettiin kalliota myöten ja seinän alta komeroon kertyvä pintavesi ohjattiin kulkemaan pitkin kallion halkeamaa kellarikäytävän alla olevaan salaojaan. Vain lämmönjakohuoneen ja sähköpääkeskuksen lattia on valettu betonista.

1700-luvulla ei arvattu nykyajan tarpeita

Kellarikäytävän lattian alla kulkee kanaali, jota peittää puukansi. Kanaaliin on sijoitettu tarvittavat putket ja kaapelit. Vesijohtojen asennuksista vastaava Kouvolan putkityö OY:n Jouni Kunnas opastaa kellarin länsipäässä olevaan lämmönjakohuoneeseen.

 – Täällähän tämä konehuone on. Kuuma vesi johdetaan täältä välipohjien läpi kerroksiin eli taloon tuleva kylmä vesi kiertää lämmönvaihtimen kautta ja kuumenee 50 asteeseen, hän havainnollistaa. Vähän ahdastahan täällä on, kun 1700-luvulla ei luonnollisesti arvattu ennakoida tätä meidän tilannettamme 2000-luvulla, mutta kaikki tarpeellinen tänne saatiin mahtumaan.

Lämmönvaihdin piti uusia peruskorjauksen yhteydessä. Talo liitettiin kaukolämpöverkkoon 1986. Kaukolämpöputket sijoitettiin tuolloin avoullakolle, josta ne jaettiin alas asuntoihin useammassa linjassa. Putket on eristetty hyvin, koska avoullakko on kylmä. Paketoidut putket tosin verottavat tilaa asukkaiden verkkokomeroilta. 

Uudet putket vietiin läpi vanhojen kerrosten

Talo ei ole ollut asukkailleen mikään mukavuuskeskus. Talo sai wc:t, vesijohto- ja viemäriverkoston 1950-luvulla. Lämpimän käyttöveden verkostoa ei ennen 2006 alkanutta peruskorjausta ollut, vaan asukkaat ovat lämmittäneet veden omilla sähköboilereillaan. Uunilämmityksestä luovuttiin vasta vuonna 1986, kun rakennus liitettiin kaukolämpöön ja asuntoihin asennettiin lämpöpatterit. 

Vuodenvaihteessa 2007 valmistuneisiin b-portaan huoneistoihin astuttaessa joutuu paikoin arvuuttelemaan, mistä löytyy asunnon sähkökeskus ja mistä sinne löytävät tiensä vesijohto- ja viemäriputket, sähkö-, atk- ja tv-kaapelit. Vanhoja savuhormeja on käytetty ilmanvaihtokanavina. Ilmanvaihtoreittejä on monissa vanhoissa piipuissa. Jonkun verran on jouduttu vetämään uutta ilmanvaihtoputkea, kun hormi on romahtanut tai on jonkun toisen huoneiston käytössä. 

Tiilisiin holvikattoihin jouduttiin tekemään reikiä

– Sähkö- ja putkireitit ovat vanhoissa taloissa tosi hankalia, sillä tilat eivät ole kerroksissa aina lainkaan samalla kohdalla ja pääsy kellariin, josta sähkö ja lämpö tulevat ja johon viemäri menee, menee pääosin tiilisten holvikattojen läpi. Siinä oli arkkitehdille haastetta, Suomenlinnan hoitokunnan rakennusvalvoja Kaj Holmberg puistelee päätään.

Reikien tekeminen holvikattoon vaatii huolellista rakennesuunnittelua. Silloin kun putkia ei voida vetää suoralinjaisesti, kustannukset ja työmäärä saattavat kasvaa suhteettoman suureksi. Siksi Holmbergin mukaan viisainta on yleensäkin toimia siten, että putkien kuljettamisen suunnittelussa käytetään hyväksi asiantuntevaa arkkitehtia.

 –  Tekninen ratkaisu, jossa lvi-asiantuntija sanelee tarpeen, eikä kutsuta arkkitehtia, saattaa monesta korjaajasta tuntua helpoimmalta. Tämä näkökanta on nykyään haastettu. Asennukset voidaan saada paremmin piiloon, kun niitä ei viedäkään läpi lyhintä tietä. Parhaassa tapauksessa räätälöidyllä suunnittelulla löytyy putkille ja johdoille vaihtoehtoinen reitti, jossa ne kiertävät pidempää tietä, mutta säilytettävät vanhan tunnelman. Eli jos työ suunnitellaan huolella, se ei tee kunnostuksesta välttämättä kalliimpaa ja rakennus säilyttää paremmin arvonsa, Holmberg sanoo.

Jokaiselle asunnolle suunniteltiin oma ratkaisu

Peruskorjauksen suunnitellut arkkitehti Merja Nieminen räätälöi kullekin asunnolle oman ratkaisunsa, koska keittiöt eivät aina sijaitse talon  historiasta johtuen allekkain samalla tavalla kuten uusissa kerrostaloissa. Uudet putkivedot saatiin paikoille, jotka veivät mahdollisimman vähän tilaa ja häiritsevät mahdollisimman vähän. Aina ei löytynyt hyvää vaihtoehtoa, ja esimerkiksi erään asunnon eteiseen putki jouduttiin koteloimaan hiukan hankalaksi ”patiksi”.

Korjaustyössä poistetaan keittiöistä ja kylpyhuoneista vesiboilerit ja rakennetaan koko talon kattava lämminvesiverkosto. Suurin osa talon kylpyhuoneista sijaitsee eri kerroksissa päällekkäin vanhoilla paikoillaan, mutta putkien kotelot vievät tilaa kylpyhuoneista, koska niihin on sijoitettava enemmän putkea kuin aikaisemmin, esimerkkinä vaikkapa pakolliset ylivuotoputket. Arkkitehti on suunnitellut putkikotelot hyllyiksi, jotka laatoitettuna tarjoavat mukavaa laskutilaa pikkutavaroille.

 – B-rapun lämmitysputkisto on nyt muuten kunnossa paitsi tämä huono 80-luvulla asennettu kerroksien välinen joustoputki. Kaukolämpöön liittymisen vuoksi tehty joustoputki uusitaan. Se korvataan uudentyyppisellä joustoletkulla. Aikojen kuluessa on välipohjien kohdalla letkun kautta lämmitysveteen jotenkin päässyt happea, joka on ruostuttanut putkistoa, Holmberg kuvailee.

Synnöve Vaari, Suomenlinnan hoitokunta

Sähkösotaa: piikkauksia vai pintavetoja, Nooakin arkki, osa 4

Koko sarja:
Suomenlinnan Nooakin arkin restaurointi